Artikkelit

Kuikan kierros Petkeljärven kansallispuistossa

Petkeljärven kansallispuisto on pienin kansallispuistomme, pinta-alaltaan vain kuusi neliökilometriä. Puisto on perustettu vuonna 1956 ja sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Ilomantsissa. Pienuudestaan huolimatta puisto on hämmästyttävän monipuolinen geologisesti ja maisemallisesti ja tarjoaa kulkijalle runsaasti erämaisia luontoelämyksiä. Kuikan kierros on toinen kansallispuiston merkitty polku, pituudeltaan 6,5 kilometriä. Lyhyempi polku, Harjupolku on 3,5 kilometriä pitkä. Pohjois-Karjalan vanhin vaellusreitti, Taitajan taival, alkaa Petkeljärveltä ja vie 32 kilometrin päässä […]

Enontekiön lintutornit

Teksti ja kuvat: Jukka Parkkinen Syyskuun alun Lapin reissulla kävimme Käsivarressa kolmella lintutornilla matkalla Raattamasta Kilpisjärvelle. Kaikki Enontekiön lintutornit ovat veden äärellä maantien varressa. Yrjö Kokko -lintutorni Eteläisin lintutorni on nimetty kirjailija Yrjö Kokon mukaan, jonka Ungelon torppa on yhä paikallaan mantereesta kurottuvalla niemellä. Tornille on matkaa Hetasta Tunturi-Lapin luontokeskuksen tienhaarasta 9,5 kilometriä Vuontisjärven suuntaan. Tornille johtavalle tielle […]

Kolmen valtakunnan rajalla – rajankäynnin muistomerkki Kilpisjärvellä

Kolmen valtakunnan rajapyykki on Ruotsin pohjoisin ja Manner-Suomen läntisin piste. Se päätettiin pystyttää vuonna 1886 ja saatiin pystyyn 1897, vaikka Ruotsi ei suostunut tähän. Se hyväksyi Norjan vastaisen rajan vasta 1901. Jäiden runtelema rajapyykki betonoitiin 1926. Sen tekivät norjalaiset, mutta kustannukset jaettiin kolmen valtakunnan kesken. Paikalla on hieman kulunut rakentajien muistolaatta, jossa mainitaanainakin yksi suomalainen, […]

Hietajärvi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

Kävimme ensimmäisen kerran Ylläs-Pallastunturin Hietajärvellä pari vuotta sitten huhtikuussa. Tarkoitus oli hiihtää Ketomellasta Tappurille, mutta kova tuuli Pippovuomalla käännytti metsän suojaan. Vuoman reunalta näytti kelkan jälki suuntaavan kohti vajaan kolmen kilometrin päässä olevaa Hietajärveä, jota olimme kuulleet kehuttavan kauniiksi paikaksi. Hiihtelimme metsän halki jälkeä pitkin järvelle. Se ei talvisessa asussaan näyttänyt kummoiselta, mutta korkeine rantapenkkoineen […]

Järämä, Lapin sodan muistomerkki

Lapissa Neuvostoliittoa vastaan taisteleva Saksan armeija alkoi suunnitella Lätäsenon länsipuolen tunturialueen linnoittamista 1943. Tavoitteena oli varmistaa Saksan 20. Vuoristoarmeijan kulku Jäämerelle ja Pohjois-Norjan satamiin, mikäli Neuvostoliitto onnistuisi valloittamaan Suomen. Rakennustyöt alkoivat keväällä 1944 Luspavaarassa ja Nunas-tunturilla, jotka ovat 18 km Kaaresuvannosta pohjoiseen. Järämäksi kutsuttu linnoitusalue on Käsivarren kapeimmalla kohdalla. Yhtenäisiä linnotteita rakennettiin n. 25 km:n […]

Muonion myyttinen Pakasaivo – Lapin helvetti

Varmaan toistakymmentä vuotta meni siihen, ennen kuin Pakasaivon nimi hahmottui minulle. Kolarista 40 km Muonioon päin on tien 21 varrella kyltti Pakasaivo. Se herätti lähinnä ihmetystä ja hilpeyttä. Pakas aivo? Pitihän asia selvittää, ja selvityksen jälkeen käydä paikan päällä. Pakasaivo on saivojärvi, joita on Lapissa useita. Perimätiedon mukaan ne ovat kaksipohjaisia, mikä selittää sen, että […]

Peltolan mäkitupalaismuseo Luhangalla

Luhangan Tammijärvellä sijaitseva Peltolan mäkitupalaismuseo on elävää suomalaista sosiaalihistoriaa. Rakennukset, interiöörit ja esineistö kertovat konkreettisesti siitä köyhästä ja kovasta elämästä, jota mäkitupalaiset viettivät 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Rakennuksia Peltolan kyläksi kutsutussa paikassa on 19, joista kolme on asuinrakennuksia. Niiden lisäksi on ulkorakennuksia: aittoja, navetta, talli, savusauna ja latoja. Kylän vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Ne kuuluivat alun […]

Pyterlahden graniittilouhos, Virolahti

Virolahden Pyterlahti on jättänyt pysyvän jäljen Pietarin kaupunkikuvaa. Pyterlahden graniitista on nimittäin louhittu Iisakin kirkon 48 pilaria ja Aleksanteri I:n muistomerkin monoliitti ja sen jalusta. Graniitin louhinta Virolahdella alkoi jo 1600-luvulla ja jatkui aktiivisena seuraavilla vuosisadoilla. Kiveä vietiin aluksi Tallinnan ja Narvan linnoitusten rakentamiseen, myöhemmin Pietariin katujen rakennustöihin ja Nevan ja kanavien pengertämiseen. Pietari nieli […]

Kivikautista hiihtoa

Hiihtokauden alkamista odotellessa luodaan katsaus esi-isiemme hiihtoharrastukseen heidän jättämiensä merkkien kautta. Kivikauden liikuntavälineitä olivat kesällä vene ja talvella sukset ja reki. Venekuvia Suomen kalliomaalauksissa on runsaasti, mutta hiihtämistä kuvaa vain yksi maalaus. Se on Laukaan Saraakalliolta ja jossain määrin tulkinnanvarainen heikon näkymisensä takia. Suksi on kuitenkin kivikaudelta lähtien ollut tärkeä väline lumisessa maastossa liikuttaessa, erityisesti […]

Iiton palsasuon ikiroutaiset turvekummut, Enontekiö

Iiton suosuojelualue Käsivarrentien varrella on varsin erikoinen nähtävyys. Aapasuolla on siellä täällä korkeita turvekumpuja. On kuin joku olisi kasannut ne sinne. Kummut ovat palsoja, turvekumpuja, joiden sisus on ikijäässä. Iiton palsasuo sijaitsee noin 11 kilometriä Ropinsalmelta pohjoiseen maantien ja Könkämäenon välissä. Se on yksi merkittävimmistä Lapin palsasoista, jotka ovat Suomen suoluonnon erikoisimpia muodostumia. Palsasuot ovat […]