Järämä, Lapin sodan muistomerkki

Lapissa Neuvostoliittoa vastaan taisteleva Saksan armeija alkoi suunnitella Lätäsenon länsipuolen tunturialueen linnoittamista 1943. Tavoitteena oli varmistaa Saksan 20. Vuoristoarmeijan kulku Jäämerelle ja Pohjois-Norjan satamiin, mikäli Neuvostoliitto onnistuisi valloittamaan Suomen. Rakennustyöt alkoivat keväällä 1944 Luspavaarassa ja Nunas-tunturilla, jotka ovat 18 km Kaaresuvannosta pohjoiseen.

Järämäksi kutsuttu linnoitusalue on Käsivarren kapeimmalla kohdalla. Yhtenäisiä linnotteita rakennettiin n. 25 km:n matkalle Käsivarren poikki Könkämäenolta Norjan puolelle saakka. Juoksu- ja yhdyshautoja oli 50 km, korsuja, panssari-, raketinheitin- ja konekivääripesäkkeitä sekä ampumaulokkeita satoja. Lisäksi kunnostettiin ja rakennettiin teitä 53 km.

Järämän museoalue on auki kesäaikaan.

Linnoitustöissä oli saksalaisten rakentajapioneerien työjärjetön Organisation Todtin väen lisäksi kolmatta tuhatta venäläistä sotavankia.

Suomen solmittua aselevon Neuvostoliiton kanssa alkoi Lapin sota. Saksan 20. Vuoristoarmeija alkoi vetäytyä kohti pohjoista ja sen 7. divisioona miehitti Järämän linnoitusalueen, jota saksalaiset kutsuivat peitenimellä Sturmbock-Stellung. Järämässä oli asemissa 12 000 saksalaissotilasta. Suomalaiset olivat seuranneet vetäytyviä saksalaisjoukkoja ja saapuneet Järämän linnoitteiden eteen marraskuussa 1944. Suomen joukot asettuivat Markkinan kylään, n. 8 km päähän saksalaisista. Muutamien kahakoita lukuunottamatta varsinaista taistelukosketusta joukoilla ei ollut.

Räjäytetty viestikorsu.

Saksalaiset irtautuivat Sturmbock-asemastaan tammikuussa 1945 ja jatkoivat vetäytymistään Kilpisjärvelle. Huhtikuussa Vuoristoarmeija jätti Kilpisjärven ja poistui Norjan puolelle. Suomen lippu nostettiin Lapin sodan päättymisen merkiksi Kolmen valtakunnan rajapyykille 27.4. 1945.

Uudelleen rakennettu viestikorsu.

Järämä-Sturmbock-asemaa on entistetty Käsivarrentiehen rajoittuvalta osalta vuosina 1987-1989. Taistelu-, yhdys- ja ryömintähautoja on kunnostettu 1209 m. Tämän lisäksi eri tyyppisiä korsuja on rakennettu 5 ja 10 ampumapesäkettä on korjattu. Korsuista kaksi on teräskaarikorsuja ja kolme puukorsuja. Entistetyn osan arvioidaan olleen puolen komppanian vastuualueena.

Sotaromua räjäytetyistä korsuista.

Vuonna 1997 valmistuneessa museorakennuksessa on kahvila ja näyttelytilat, joissa voi tutustua sota-aikaan Tunturi-Lapissa ja Lapin sodan tapahtumiin.

Järämä on varsin vaikuttava sodan muistomerkki. Kun kiipeää ylös linnoitusalueen laelle, ymmärtää, miten oivalliset puolustusasemat olivat. Niistä hallittiin alapuolista tunturimaastoa joka suuntaan kilometreittäin. Hyökkääjällä ei olisi ollut helppoa, mutta toisaalta suomalaisilla ei ollut liiemmin hyökkäyshalujakaan.

Järämän museoalueen osoite:
Käsivarrentie 5465
Kaaresuvanto.

Museon kotisivu. Sivustolta löydät muun muassa aukioloajat.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7604868 E 299925