Vimpelissä sijaitseva Kakkurinjärvi on suosittu kalastuskohde, ja sinne istutetaan säännöllisesti kirjolohta. Kakkurinjärvi on oikeastaan suon ympäröimä lampi, jonka ympäri voi kävellä pitkoksia pitkin. Täällä voi ihailla suomaisemaa ja kuunnella lohien polskahtelua.
Ylivieskassa sijaitsevan Törmäjärven ympäri kiertää kiva retkeilypolku. Törmälän kurssikeskuksen pihasta aloitettuna kierroksen pituus on noin neljä kilometriä. Kauniita järvi- ja kosteikkomaisemia on tarjolla useassa paikassa – ja reitillä on myös kolme laavua.
Isojärvi-Ahvenlampi on retkeilyalue Oulaisissa, noin kymmenen kilometriä keskustasta etelään. Alueen valtti on sen luonnon monimuotoisuus. Ahvenlammen luontopolun varrella on soita, kallioita, puronvartta, lehtomaisia metsiä ja kangasmaastoa. Eikä unohdeta kahta ihastuttavaa laavua metsäjärvien rannoilla.
Mikonkarin retkeilyalue sijaitsee Pattijoen etelä- ja pohjoishaarojen välisessä maastossa. Raahen kaupunkiin on noin kolmisen kilometriä. Lyhyehkö luontopolku kulkee mielenkiintoisessa rantametsässä, josta putkahdetaan välillä lintutornille ja uimarannalle.
Hangasneva on entinen turvetuotantoalue Siikajoen kunnassa. Ennallistetulla turvesuolla kulkee nykyisin retkeilyreitti, jonka varrella on peräti kolme lintu- tai näkötornia. Upottavalle suolle täällä ei pidä astua – kulkijalle on rakennettu turvallinen pitkospuureitti.
Halsualla sijaitsee Eteläisen Suomen laajin rakkakivikko, jota paikalliseen tapaan kutsutaan luolikoksi. Töppösen luolikoille vie muutaman sadan metrin esteetön lankkupolku. Kivikon laidalla on kiva taukopaikka – ja toki ketterämpi käy vielä luolikossa loikkimassakin.
Sievissä sijaitseva Maasydänjärven alue tarjoaa paljon ulkoilu- ja patikointimahdollisuuksia. Pisin rengasreitti on noin seitsemän kilometrin Huuhankallion luontopolku. Sen varrella on hulppea näkötorni, josta avautuu melkoiset metsänäkymät.
Pakosuon kierros on yksi Salamajärven merkityistä rengasreiteistä. Se vie kulkijan pitkospuita pitkin avosuolle, pirunpelloille sekä monien metsäpalojen tummentamaan mäntymetsään. Opastustaulut kertovat Pakosuon eläimistä ja kasveista sekä tietenkin Salamajärven metsistä ja soista.
Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg asui aikoinaan Saarijärvellä. Hän tutustui luontoon ja samoili samoissa jylhissä maisemissa, joissa nykyään kulkee noin kolmen kilometrin patikkareitti. Julmatlammit-polku kulkee kalliojyrkänteillä ja kirkasvetisten rotkolampien äärellä.
Laulavan mörön polku on 19 kilometriä pitkä janareitti Äänekoskella. Se on saanut nimensä päätepisteidensä eli Laulumäen ja Mörkökorven mukaan. Reitti tarjoilee mm. metsäisiä kankaita ja järvimaisemia.