Haikkaanlahden retkeilyreitti on noin 18 kilometrin pituinen patikkapolku, joka tutustuttaa Saimaan saariston metsäluontoon ja Taipalsaaren kulttuurimaisemaan. Reitti kulkee suurimmaksi osaksi melko haastavilla metsäpoluilla, mutta myös helppoja hiekkatieosuuksia on tarjolla. Reitin varrella on kaksi laavua.
Noljakan luonnonsuojelualueen maapohja syntyi vuonna 1859, kun Höytiäisen kanavan pato petti. Joensuun luoteispuolelle tuli uusi suistoalue, joka on nykyään merkittävä mm. linnustonsa takia. Soistuvalla alueella kuljetaan pitkospuita pitkin – ja reitin puolivälissä voi tiirailla suiston elämää ja maisemia lintutornista.
Kuhasalo sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Joensuun keskustasta. Tämä entinen saari on maannousun myötä kuroutunut niemeksi ja se on nykyään suosittu ulkoilualue. Täällä voi ihailla Pyhäselän melkeinpä merellisiä maisemia ja viettää eväshetken vaikkapa Kalmoniemen komealla taukopaikalla.
Elovaara sijaitsee lähellä Hammaslahtea, Joensuusta parikymmentä kilometeriä etelään. Toiseen Salpausselän harjuun kuuluva alue muodostaa hyvin rehevän harjujen ja suppien vyöhykkeen. Polkureitistöä on noin neljän kilometrin verran.
Noin 25 kilometriä Joensuun keskustasta kaakkoon – täältä löydät Suuren Kalliojärven, jonka ympäri kiertää mukava, joskin hieman haastava luontopolku. Reitin varrella on jyrkänteitä järvimaisemineen, mutta myös korpimaisemaa ja suo-osuuksia pitkospuineen. Pohjoisrannalla sijaitsee kiva taukopaikka laavuineen.
Kuohusoiden suoalue sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Juuan keskustasta. Kuohunkierto on viiden kilometrin polku, jossa kuljetaan suomaisemissa, pääosin ilman pitkospuita. Reitin varrella voi pysähtyä myös koruttoman erämaakirkon penkeille, ihastuttavan suoluonnon keskellä.
Äpätinkangas on yli sadan hehtaarin luonnonsuojelualue Rautjärven Kekäleniemen kylässä, Torsa-järven rannalla. Sen tekee ainutlaatuiseksi vuonna 2010 sen yli pyyhkäisseen Asta-myrskyn tuhot. Luontopolku kulkee vanhaa metsätietä pitkin vedenjakajalle, jossa on myös näkötorni.
Kahden kilometrin mittainen Kirjavalan kanava kaivettiin 1800-luvulla uuden peltomaan aikaansaamiseksi. Eikä siinä kaikki: lisäksi sitä syvennettiin 11 vuotta kestäneessä urakassa 1920-1930 -luvuilla. Kyläyhdistys on pitänyt yllä mukavaa luontopolkua, joka kulkee historiallisen kanavan varrella.
Lemin Huttulan kylällä voi patikoida kahdellakin luontopolulla. Polut lähtevät kylän liikunta-alueelta, jossa on myös laavu ja kota. Tuulimyllyn luontopolku on noin kuuden kilometrin kierros kulttuurimaisemissa ja vihreissä lehdoissa. Matkan varrella on vuodesta 1853 kalliokumpareella seisonut tuulimylly.
Tahkovuoren huipulle 296 metrin korkeuteen pääsee talvisin kätevästi hiihtohisseillä. Muuna aikana sinne kannattaa kulkea joko 1054 kuntoportaan kautta – tai Huutavanholman lehtojensuojelualueen kautta kulkevaa polkua pitkin. Viiden kilometrin mittaisella Huutavanholman kierroksella koet molemmat.