Halsualla sijaitsee Eteläisen Suomen laajin rakkakivikko, jota paikalliseen tapaan kutsutaan luolikoksi. Töppösen luolikoille vie muutaman sadan metrin esteetön lankkupolku. Kivikon laidalla on kiva taukopaikka – ja toki ketterämpi käy vielä luolikossa loikkimassakin.
Sievissä sijaitseva Maasydänjärven alue tarjoaa paljon ulkoilu- ja patikointimahdollisuuksia. Pisin rengasreitti on noin seitsemän kilometrin Huuhankallion luontopolku. Sen varrella on hulppea näkötorni, josta avautuu melkoiset metsänäkymät.
Pakosuon kierros on yksi Salamajärven merkityistä rengasreiteistä. Se vie kulkijan pitkospuita pitkin avosuolle, pirunpelloille sekä monien metsäpalojen tummentamaan mäntymetsään. Opastustaulut kertovat Pakosuon eläimistä ja kasveista sekä tietenkin Salamajärven metsistä ja soista.
Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg asui aikoinaan Saarijärvellä. Hän tutustui luontoon ja samoili samoissa jylhissä maisemissa, joissa nykyään kulkee noin kolmen kilometrin patikkareitti. Julmatlammit-polku kulkee kalliojyrkänteillä ja kirkasvetisten rotkolampien äärellä.
Laulavan mörön polku on 19 kilometriä pitkä janareitti Äänekoskella. Se on saanut nimensä päätepisteidensä eli Laulumäen ja Mörkökorven mukaan. Reitti tarjoilee mm. metsäisiä kankaita ja järvimaisemia.
Kaihun kierros on vajaan kolmen kilometrin mittainen ympyräreitti Mikkelissä. Reitti kulkee leveitä ulkoiluväyliä myöten kahden Saimaan lahden ympäri, osaksi hiekkapäällysteisenä ja osaksi asfaltoituna. Reitin varrella on monta mielenkiintoista palvelua ja kohdetta.
Haikkaanlahden retkeilyreitti on noin 18 kilometrin pituinen patikkapolku, joka tutustuttaa Saimaan saariston metsäluontoon ja Taipalsaaren kulttuurimaisemaan. Reitti kulkee suurimmaksi osaksi melko haastavilla metsäpoluilla, mutta myös helppoja hiekkatieosuuksia on tarjolla. Reitin varrella on kaksi laavua.
Noljakan luonnonsuojelualueen maapohja syntyi vuonna 1859, kun Höytiäisen kanavan pato petti. Joensuun luoteispuolelle tuli uusi suistoalue, joka on nykyään merkittävä mm. linnustonsa takia. Soistuvalla alueella kuljetaan pitkospuita pitkin – ja reitin puolivälissä voi tiirailla suiston elämää ja maisemia lintutornista.
Kuhasalo sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Joensuun keskustasta. Tämä entinen saari on maannousun myötä kuroutunut niemeksi ja se on nykyään suosittu ulkoilualue. Täällä voi ihailla Pyhäselän melkeinpä merellisiä maisemia ja viettää eväshetken vaikkapa Kalmoniemen komealla taukopaikalla.
Elovaara sijaitsee lähellä Hammaslahtea, Joensuusta parikymmentä kilometeriä etelään. Toiseen Salpausselän harjuun kuuluva alue muodostaa hyvin rehevän harjujen ja suppien vyöhykkeen. Polkureitistöä on noin neljän kilometrin verran.