Kolmen valtakunnan rajalla – rajankäynnin muistomerkki Kilpisjärvellä

Kolmen valtakunnan rajapyykki on Ruotsin pohjoisin ja Manner-Suomen läntisin piste. Se päätettiin pystyttää vuonna 1886 ja saatiin pystyyn 1897, vaikka Ruotsi ei suostunut tähän. Se hyväksyi Norjan vastaisen rajan vasta 1901.

Maiden nimet ovat rajapyykin sydänkiven kolmella syrjällä kunkin valtion puolella.

Maiden nimet ovat rajapyykin sydänkiven kolmella syrjällä kunkin valtion puolella.

Jäiden runtelema rajapyykki betonoitiin 1926. Sen tekivät norjalaiset, mutta kustannukset jaettiin kolmen valtakunnan kesken. Paikalla on hieman kulunut rakentajien muistolaatta, jossa mainitaanainakin yksi suomalainen, Mallan vuonna 1938 perustetun luonnonpuiston ensimmäinen puistonvartija Valde Wiik.

Rajapyykin rakentajien muistolaatta.

Rajapyykin rakentajien muistolaatta.

Rajapyykin sydänkivessä on valtakuntien tunnukset ja kullakin syrjällä yksi pyykin pystytykseen liittyvä vuosiluku eli 1897, 1901 ja 1926.

Koltalahden kautta kulkeva kalottireitti lähtee pohjoisesta Norjan Kautokeinosta ja päättyy 800 km:n päässä etelässä Norjan Sulitjelmassa tai Ruotsin Kvikkjokkissa.

Koltalahden kautta kulkeva kalottireitti lähtee pohjoisesta Norjan Kautokeinosta ja päättyy 800 km:n päässä etelässä Norjan Sulitjelmassa tai Ruotsin Kvikkjokkissa.

Rajapyykki on 11 kilometriä Kilpisjärven kylästä länteen. Pyykille pääsee joko Kilpisjärveä pitkin talvella hoidettuja latuja hiihtäen tai kesällä Malla-laivalla. Se lähtee Kilpisjärven rannasta kylän pohjoispäästä retkeilykeskuksen kohdalta.

Malla-laiva kuljettaa turisteja kesällä kolme kertaa päivässä Koltalahden satamaan Kilpisjärven kylästä.

Malla-laiva kuljettaa turisteja kesällä kolme kertaa päivässä Koltalahden satamaan Kilpisjärven kylästä.

Laiva liikennöi juhannuksesta syyskuun alkupuolelle kolme kertaa päivässä Koltalahden satamaan. Sieltä lähtee kolmen kilometrin polku, joka on osin katettu pitkospuilla. Paikalle pääsee myös jalan tai hiihtäen Mallan luonnonpuiston kautta kulkevaa Kalottireittiä pitkin. Mallan kautta matka on pidempi kuin Kilpisjärven yli, kaikkiaan 12 kilometriä.

Mallan luonnonpuistossa on vielä jälkiä saksalaisten Lyngen-Station-asemesta, mm. teräskorsujen
rakenteita.

Juhannuksen jälkeen lunta oli paitsi tuntureilla myös polun varrella. Riittävästi vaikka lumisotaan.

Juhannuksen jälkeen lunta oli paitsi tuntureilla myös polun varrella. Riittävästi vaikka lumisotaan.

Kävimme rajapyykillä juhannuksen jälkeisellä viikolla 2014. Lunta oli vielä tuntureiden rinteillä ja metsässä, mutta jäät olivat jo lähteneet Kilpisjärvestä. Aurinkoisella säällä lumiset tunturit kuvastuivat Kilpisjärveen komeasti.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7674575 E 243093

1 reply
  1. Tuomo Kesäläinen
    Tuomo Kesäläinen says:

    Rajojen, toisin sanoen reviirien merkkaaminen ja niiden perverssi puolustaminen ja kyttääminen on niin primitiivistä ja kaikille lajeille ominaista, sisään rakennettua, ettei sitä voi järjellä käsittää. Tuo rajamerkki on kyllä hel****in ruma mutta upeissa maisemissa.

    Hyviä muistoja liittyy paikkaan. Kun menin vajaa kymmenen vuotta sitten veneellä tuonne. Silloin venettä ajoi Kalle, vanha ukko. Autoimme kipparia korjaamaan hänen rannassa olevan taukokämppänsä oven lukon ja palkkioksi saimme yöpyä kämpässä. Pienin sauna missä olen ollut, ja tuuletusräppänästä näkyi jylhä Saanatunturin silhuetti. Upea retkikohde. Ja tuo reitti maisemineen ja vesiputouksineen – huima paikka! Ei uskoisi Suomeksi, mutta niinpä taitaakin iso osa maisemista olla jo Ruotsin tai Norjan vuoristoa.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.