Tag Archive for: geotagged

Ämmänuuni

Ämmänuuninkallio, Karjalohja, Lohja

Alkuperäinen ajatukseni oli viettää sunnuntaita kotinurkilla ja ottaa rennosti. Jostain oudosta syystä olin kuitenkin jo ennen puolta päivää taas asetttunut kaverin autoon. Tällä kertaa nokka osoitti kohti Uudenmaan lääniä, tarkemmin sanottuna Karkalinniemeä. Mutta mikä saa vaihtamaan kotoisat nurkkakunnat ja vapaapäivän umpihankeen kahlaamiseen? Ämmänuunit. Itselleni moinen nimitys ei sanonut mitään. ”Ryssänuuneista” olisin kenties jotain voinut tietääkin. […]

Vihtorin luola, Tervo

Korosmäentietä ajetaan noin 500 metriä, lähtien Kurolanlahdentien puoleisesta päästä. Vasemmalla puolella näkyy Korosmäen masto ja oikealla puolella on Koroslampi. Auton saattoi jättää pitkälle suoralle tien varteen. Erillistä levikettä ei paikalla ole. Korosmäentieltä on kuljettava noin sata metriä luolarinteeseen hakkuuaukun yli, jonka jälkeen reitin varrella on melkoisia kiviä. Kävin kivellä lumikengillä ja nyt oli sauvatkin mukana. […]

Taatsin seita, seidoista mahtavin

Yksi vaikuttavimmista Lapin seidoista on Taatsin seita. Se sijaitsee Kitisen latvoilla Kittilän kunnan koillisosassa, suurin piirtein Kittilän ja Inarin puolivälissä, Pokan kylästä 11 kilometriä luoteeseen. Taatsin seita on luonnon muovaama, kymmenisen metriä korkea kivipatsas Taatsinjärven rantatörmällä. Sen päällä kerrotaan muinoin olleen neljän tuulen lakin mallinen huippu, jonka uskottomat, Samuli Paulaharjun mukaan Partakon Mikko ja Jussilan […]

Halikon hylätty rautatietunneli

Tähän kuvaukselliseen paikkaan tutustuin jo muutamia vuosia sitten. Nyt maaliskuun alkupäivinä piti lähteä katsomaan, millainen valon ja jään leikki tunnelissa odottaisi. Ja komea näkymähän siellä oli vastassa! Tunnelien aikakausi alkoi Suomen rautateillä vuonna 1898, kun Pohjankurun aseman itäpuolelle Turun–Karjaan rataosalle valmistui 153 metriä pitkä tunneli. Vuonna 1899 valmistunutta Turun–Karjaan rataa alettiin oikoa jo 1920-luvun puolivälissä, […]

Ruskon siirtokivi, Rusko

Kiukkuisen miehen kivenheiton päästä Ruskon kirkosta sijaitsee pienellä metsäkumpareella melkoinen luonnonkappale. Itselleni kohde oli entuudestaan aivan vieras, eikä tarkempi taustojen tutkailu antanut yhtään lisää vinkkiä paikan taustoista. Itse sain vihin kohteesta miniältäni Henna Heinolta, joka kertoi tietävänsä paikan jossa olivat lapsena koulun kanssa tapaneet käydä ja väitti että alle mahtui kokonainen luokka lapsia. Ajo-ohjeiden kera […]

Näkkälän seidalta Pöyrisjärven erämaahan, Enontekiö

Heinäkuussa 2010 toteutimme pitkään suunnitellun retken Pöyrisjärvelle. Pöyrisjärvi on Enontekiön järvistä toiseksi suurin Kilpisjärven jälkeen ja sijaitsee Hetasta pohjoiseen Pöyrisen tunturialueella, Norjan rajan tuntumassa. Lähin paikka jättää auto on yleinen parkkipaikka Näkkälässä. Parkkipaikalta lähtee 15 kilometriä pitkä metsäautotie, joka tuo suoraan Pöyrisjärven autio- ja varaustuvalle. Vain paikallisilla ja Metsähallituksen työntekijöillä on lupa kulkea tiellä mönkijöillä […]

Traphaan lippaluola, Sauvo

Lokakuussa 2012 eräs sunnuntainen kuvausretkemme johdatti meidät Sauvon Nuuttiniemessa sijaitsevan Paratiisimäen kallionalueen tuntumaan. Reissunpäällä karttoja tutkiessamme lähistöltä löytyi myös mielenkiintoinen paikannimi, Traphaka, jonka tuntumassa oli kalliokampa. Päätimme pistäytyä paikanpäällä tarkastamassa, millainen maisema merkinnän takaa sattuisi löytymään. Pistäytyminen totisesti kannatti. Paikka hyväkäs onnistui yllättämään. Jo kotvan matkan päästä kallion ohi vievää polkua kulkiessamme katse kiinnittyi uljaaseen […]

Seilin saari, Parainen

Seili on saari Nauvossa, nykyisen Paraisten kaupungin alueella. Se sijaitsee Saaristomerellä, Airiston eteläosassa. Seilin nimi tulee ruotsinkielisestä Själöstä, joka tarkoittaa hyljesaarta. Saari on ilmeisesti aikoinaan ollut hylkeiden asuinpaikka. Seilin pinta-ala on 1,6 neliökilometriä. Suurin pituus on 2,5 kilometriä ja suurin levys 1,5 kilometriä. Seili on tunnettu ennen kaikkea synkästä historiastaan. Se toimi leprasairaalasaarena vuodesta 1619 […]

Äkäslompolon seitoja

Seita on saamelaisten pyhä paikka, jonka kautta oltiin yhteydessä erilaisiin henkiin ja jumaluuksiin. Seidoille uhraamalla yritettiin varmistaa esimerkiksi kala- tai metsästysonni. Seita voi olla erikoisenmuotoinen, ympäristöstään erottuva kivi tai kallioseinämä, puu tai puuesine. Myös maisemaa tai sen osaa – saarta, vaaraa, tunturia tai järveä – on saatettu pitää seitana, mutta usein tällaisessa pyhäksi koetussa paikassa […]

Imatrankoski ja Kruunupuisto

Imatran kuulun kosken ympärille perustettiin vuonna 1842 kuvernööri Stevenin esityksestä ja tsaari Nikolai I:n vahvistamana, maamme ensimmäinen luonnonsuojelualue. Tämän Kruunupuistoksi nimetyn alueen tarkoituksena oli turvata kosken matkailullinen arvo ja suojata samalla kosken rantaalueen metsät hävitykseltä. Puiston pinta-alaksi rajattiin 20 hehtaaria alueen koskiuoman molemmin puolin. Nykyinen puisto jakautuu neljään osaan: Patopuisto, Muinaisuomapuisto, Koskipuisto ja Valtionhotellinpuisto. Harvinaisen […]