Kaikkea uutta ja ihmeellistä sitä löytyykin lähiseudulta – kunhan vaan ensin kuulee niiden olemassaolosta. Viime sunnuntaina näin valokuvia Ruissalon edustalla olevasta isosta siirtolohkareesta nimeltään Kukkarokivi. Kaveri oli mennyt sinne jäätä pitkin Saaronniemen rannasta. Kyselin kulkuohjeita ja parin päivän päästä kävin suorittamassa saman operaation. Ennen Saaronniemen leirintäalueen porttia kääntyy oikealle Kukkarokiventie. Sen alussa on pieni parkkipaikka. […]
Mikä yhdistää Vuoksen ja Kymijoen vesistöjä? No Kuivataipaleen kanava tietysti. Vesielementistä huolimatta tämä olisi ehkä kuivaan naurahdukseen riittävä puujalkavitsi, vaan onneksi se myös painavaa faktaa. Maastamme ei nimittäin löydy muita kaksi vesistöä yhdistävää kanavaa. Kuivataipaleen kanava löytyy Suonenjoelta Jalkalan kylältä. Siellä on Savonselän vedenjakajan yli vuonna 1860 kaivettu 300-metrinen kanava alunperin Hackman-yhtiön puutavaran uittoa varten. […]
Pien-Saimaa Taipalsaaressa tarjoaa mukavia hiihto- ja melontaretkiä kalliomaalauksia bongaaville. Vesialueella on neljä kalliomaalauskohdetta, jotka kaikki on mahdollista nähdä vain järveltä käsin. Valkeissaaren ja Ruusin Turasalon maalauskalliot ovat saarissa, Lintuinvuori ja Kannuksen Linnavuori mantereella, mutta pystysuoraan vedestä nousevissa kallioissa. Olemme liikkuneet Pien-Saimaalla sekä kesällä että talvella. Heinäkuun lopulla 2010 kävimme Ruusin Turasaloa lukuunottamatta kaikki maalauspaikat läpi […]
Struven ketju on siitä erikoinen Unescon maailmanperintökohde, että se sijaitsee nykyään kymmenen eri valtion alueella. Niistä yksi on totta kai Suomi. Kolmiomittauksiin perustuvan ketjun avulla selvitettiin vuosina 1816-1855 maapallon täsmällistä muotoa ja mittoja hyvin tarkasti ja siitä on ollut apua myös oman maamme kartoituksessa. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä, joista Suomessa on 83. […]
Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6891143 E 566147
”Jatulintarha on suomalaiseen kansanperinteeseen pohjaava nimitys eri puolilla Eurooppaa esiintyvälle kivistä kootulle labyrinttikuviolle eli kiertokäytävälle. Muista labyrinttikuvioista poiketen jatulintarhassa ei yleensä ole umpikujia. Jatulintarhan kehien välissä kulkevaa mutkittelevaa polkua pitkin voi kävellä kuvion reunalta keskustaan.” Wikipedia Nauvon-reissulla poikkesimme katsomassa Finbyn jatulintarhaa. Se sijaitsee melkein Nauvon keskustassa, josta jonkun matkaa päätietä Korppooseen päin ja sitten vasemmalle. Sellmontietä […]
Jämsän ja Jämsänkosken välimaastosta löytyy hauskanniminen paikka: Synninlukko. Ainakin pienellä hakemisella. Lumi on nimittäin peittänyt osan sen luo opastavista kylteistä, samoin kuin viimeisen tienpätkän. Osittain eheän Synninlukko-kyltin kohdilla tie on aurattu niukasti leveämmäksi, joten parkkeeraan hankeen kiinni ja kiinnitän luotettavat talviset matkatoverit jalkaan. Lumikengillä pääsee yleensä vaivatta perille. Tarvon lumikengillä uraa, jonka edellinen kulkija on […]
Konnivesi on Heinolan ja Iitin kuntien alueella oleva järvi, joka on osa Kymijoen vesistöä. Se saa vetensä Kalkkisten ja Ruotsalaisen kautta vesistön pääjärvestä Päijänteestä. Päijänteestä alkaa myös Kymijoki, joka laskee Konniveden kaakkoispäästä Vuolenkosken kautta kohti Suomenlahtea. Konnivedellä on melko lyhyiden etäisyyksien päässä kolme kalliomaalausta: Haukkavuori, Rautakannanvuori ja Karhusaari. Erityisesti Haukkavuoren kallio on maalauksen lisäksi tutustumisen […]
”Huttalan linnavuori on Kaarinan Piikkiössä sijaitseva, 74 metriä korkea jyrkkärinteinen mäki. Se on ollut käytössä kahteen otteeseen: esiroomalaisella ajalla 500 eaa.–0 sekä rautakauden lopussa 1000–1100-luvuilla. Linnavuori on ollut hyvä puolustautumispaikka, sillä sen rinteet ovat kaakkoisreunaa lukuun ottamatta luoksepääsemättömän jyrkät. Huttalan linnavuoren löydöt viittaavat siihen että se on ollut tavallista aktiivisemmassa käytössä. Kaakkoisrinteestä on löydetty merkkejä […]
Jatkoa tälle retkelle. Huhtikuun loppupuolella 2011 olimme vihdoin saapuneet takaisin tuttuun paikkaan Ahvenanmaan Saltvikin kuntaan, koko saaren korkeimmain nyppylän tuntumaan Orrdalsklintille. Edellisvuotisen, hieman jopa epäonnisen retkemme kommellusten pääasiallisin katkaisija oli lumi (osa 1). Silloin todettiin, että retki on tehtävä uudestaan. Nyt kevät paistoi täydellä tehollaan ja lumesta tai koko menneestä talvesta ei tuntunut olevan kuin […]