Retkipaikkoja eri puolilla Suomea.
Yhteistyössä: Lohja Tammivanhus. Se on seissyt siinä vuosisatoja. Välillä keskellä elävää maisemaa. Välillä yksinäisyydessään, unohdettuna. Se on puhutellut matkamiehiä. Ja varmasti kuunnellut monia. Nyt se kertoo hiljaista tarinaansa kohtalosta ja sen arvaamattomuudesta. Sattumien ketjuista, joilla hiljainen ja liikkumaton saakin sanansa matkaamaan maailmalle. Ei se ajattele, eikä puhu. Mutta jos ajattelisi ja puhuisi, niin ehkä se […]
Tässä juttusarjassa olemme käyneet läpi jo laajasti Kolin parhaita puolia. Vaan vielä on muutama helmi kertomatta. Tällä kertaa pistäydymme paikassa, joka on myös saavutettavissa parhaiten Kolilta käsin, mutta joka sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä. Niillä main kartta esitti sellaista käyrää, ettei sitä voinut jättää katsomatta maastosta käsin. Karttaan kun on tällä kohdalla piirrelty merkki, jotta […]
Heinolan Taipaleen kylän Vanha-Taipaleen tilalla, peltoon pistävän metsäsaarekkeen laidassa seisoo paksurunkoinen, kelottunut mänty, joka ojentelee leveitä, käkkyräisiä oksiaan kaikkiin ilmansuuntiin. Perimätieto kertoo, että mäntyyn on aikoinaan naulattu karhuntaljoja tai ripustettu karhunkalloja. Heinolan Karhumänty on yksi harvoista yhä pystyssä olevia karhunkallohongista eli männyistä, joihin liittyy muistitietoa karhunkaadosta. Karhunkallohonkien olemassaolosta on kuitenkin kerätty paljon perimätietoa, etenkin Hämeestä. […]
Kauhaneva-Pohjankangas on Lounais-Suomen erämaisimpia retkikohteita. Puistoa kiertävän reitin alussa retkeilijän eteen avautuu hyvin tavanomainen ja tyypillinen kangaspohjainen metsä – Pohjankangas. Tämän metsikön ohitettuaan retkeilijän ilme kirkastuu. Tästä alkaa Kauhaneva. Kauhaneva-Pohjankangas on kävijämäärältään Suomen pienin kansallispuisto. Myös retkirakenteita on puistossa verraittain vähän suhteessa sen pinta-alaan, mutta niiden laatu on erinomainen. Pitkospuitakin on uusittu rajulla kädellä hiljattain, […]
Kolmen valtakunnan rajapyykki on Ruotsin pohjoisin ja Manner-Suomen läntisin piste. Se päätettiin pystyttää vuonna 1886 ja saatiin pystyyn 1897, vaikka Ruotsi ei suostunut tähän. Se hyväksyi Norjan vastaisen rajan vasta 1901. Jäiden runtelema rajapyykki betonoitiin 1926. Sen tekivät norjalaiset, mutta kustannukset jaettiin kolmen valtakunnan kesken. Paikalla on hieman kulunut rakentajien muistolaatta, jossa mainitaanainakin yksi suomalainen, […]
Ukko-Koli ja Akka-Koli ovat itse Mustarinnan kolmesta huipusta ne tunnetuimmat, mutta jo itsessään hulppeat näköalat tarjoavalta Sokos Hotel Kolilta katsottuna loitommaisin, Paha-Koli veti lopulta pisimmän korren. Kipusimme sinne reissumme viimeisenä iltana ja kokemamme tallentui vahvana muistona, johon kelpaa palata muisteloissa lukemattomia kertoja. Siinä main kun meidän piti alkuperäisen suunnitelmamme mukaan huipulle kiivetä, näyttivät suuremmat voimat […]
Olen ajanut siitä Somerontien varrella olevasta risteyksestä ohi kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Maasto on niillä main, kuten pitkän matkaa ennen ja jäljeenkin, tasaista hiekkakangasta, joka kantaa eri-ikäisten mäntyjen muodostamia metsäaloja. Mikään ei viittaa, että sieltä saattaisi löytyä jotain ihan muuta. Niinpä olin asiasta autuaan tietämätön, kunnes erään kerran kartalta yhyttämäni Heimoonkruoppi -nimi suuren supan […]
Upean Ryövärinluolan jälkeen Varsinais-Suomen suhaaminen sai jatkua kohti Maskua, jossa seuraavat kohteet odottivat. Koska Kuusiston vanhan Piispanlinnan rauniot sattuivat niin sopivasti reitin varrelle ja aikaakin oli, päätimme poiketa katsomaan, millainen kasa kiviä tätä ylvästä nimitystä sai kantaa. Eikä perillä odottanut ainakaan suuri pettymys, pikemmin päinvastoin. Tässä maassa moni vaatimattomampi rakenne kantaa linnanraunioiden nimeä. Kuusiston Piispanlinnassa […]
Rauhallinen tuntien laivamatka kaukaiselle Jurmon saarelle pysäyttää hälisevän ihmismielen ja hiljentää ajatukset. Matka m/s Eivorilla kauniiden saaristolaismaisemien läpi on mitä oivallisin pohjustus sille, mitä tuleman pitää: hiljaisuudelle ja mykistävälle suomalaisen saaristoluonnon kauneudelle. Laiva lähtee Nauvon Pärnäisistä ja matka Jurmoon kestää kolmisen tuntia. Laivan henkilökunnalle on hyvä ilmoittaa, että aiot jäädä pois Jurmossa. Muutoin laiva saattaa pyyhkäistä […]
Pohjoiseen matkatassemme päädyimme pysähtymään Everstin piilolla jaloittelemassa. Sen verran kerkesi vielä pysähdyksissä karttaa vilkaista, että viereisen lammikon vastapuolelta huomasi kartassa näkyvän tutunoloisen tähden. Tie näkyi sopivasti vievän vierestä ja sitä reittiä pääsisi yhtälailla takaisin valtatien varteen ja kohti pohjoisia. Mikäli etelänmatkalla aikoisi molemmat luolat nähdä voisin suositella niiden kiertämistä päinvastaisessa järjestyksessä. Everstin piilon vertaisia mainoksia […]