Kunnioitetun pedon palautuspaikka – Heinolan Karhumänty

Heinolan Taipaleen kylän Vanha-Taipaleen tilalla, peltoon pistävän metsäsaarekkeen laidassa seisoo paksurunkoinen, kelottunut mänty, joka ojentelee leveitä, käkkyräisiä oksiaan kaikkiin ilmansuuntiin. Perimätieto kertoo, että mäntyyn on aikoinaan naulattu karhuntaljoja tai ripustettu karhunkalloja.

01pelto

Heinolan Karhumänty on yksi harvoista yhä pystyssä olevia karhunkallohongista eli männyistä, joihin liittyy muistitietoa karhunkaadosta. Karhunkallohonkien olemassaolosta on kuitenkin kerätty paljon perimätietoa, etenkin Hämeestä.

Karhunkallohongat liittyvät karhuriittiin, joka jakautui kolmeen osaan: karhun kaatoon, karhunpeijaisiin ja karhun palautukseen. Karhunkallohongat liittyvät viimeisimpään eli karhun palautukseen.

03alatvus

Karhuriiteistä on säilynyt vain yksi yhtenäinen kirjallinen kuvaus 1600-1700-lukujen taitteesta, eli ajalta kun valtio oli jo kieltänyt muinaisuskon harjoittamisen. Tietomme karhuriitin kulusta ovat peräisin juuri tästä kirjallisesta kuvauksesta sekä säilyneistä karhurunoista.

Karhun kaatoon lähdettiin talvipesälle. Kun karhu oli tapettu esitettiin Surmalaulu, jonka ydinsisältö oli se, että metsästäjät eivät suinkaan olleet vastuussa karhun kuolemasta. Se oli vahinko tai karhun itsensä aiheuttama. Näin vältettiin karhun ja sen suvun kosto.

04ymparys

Kaadetun karhun kunniaksi järjestettiin juhlat, peijaiset. Karhun kallo oli tarjoilussa kunniapaikalla. Kun lihat oli syöty alkoi karhun paluu. Karhun kallo ja luut kuljetettiin saattueessa pääkallopaikalle, missä karhun kallo ripustettiin männyn, joskus kuusen oksaan. On myös perimätietoa kallon istuttamisesta seipään päähän. Luut kaivettiin männyn juurelle.

Kalloriitissä oli tärkeää vakuuttaa, että metsästäjät olivat kohdelleet karhua kunnioittavasti. Karhun kallo oli palautettu honkaan, johon se karhunsynty-myytin mukaan oli laskettu alas taivaalta. Kallon palautuksessa karhu pääsi takaisin taivaalliseen olotilaansa.

Jäähyväisiksi juotiin kulkueessa mukana tuotu olut ja sitten palattiin samassa järjestyksessä takaisin, kuitenkin hiljaisuuden vallitessa.

03blatvus

Heinolan Karhumänty on luonnonsuojelulain mukaan luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu. Heinolan kaupungin alueella on kaikkiaan 13 rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä, jotka lähes kaikki ovat suuria tai muuten erikoisia yksittäisiä puita tai puuryhmiä. Karhumänty on kuitenkin ainoa, johon liittyy muistitietoa karhunkaadosta. Muualtakin Suomesta on säilynyt vain viitisen kappaletta karhunkallohonkia.

02kyltti

Karhumänty on melko helposti saavutettavissa. Se näkyy pellon yli Kouvolantielle (Heinola-Jaala). Heinolan pohjoispuolelta lähtee Jaalan halki Kouvolaan vievä Kouvolantie. Mänty on suurinpiirtein Heinolan ja Jaalan puolivälissä. Lähin osoite on Kouvolantie 1694. Heinolasta Jaalaan päin tullessa mänty löytyy tien oikealta puolelta. Pellon laitaan on 1970-luvulla pystytetty viitta.

Lähde: Sarmela, Matti (2006). Karhu ihmisen ympäristössä. PDF.

Karhumänty kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6782164 E 459332

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.