Savinajoessa tukevasti seisova Rupakivi on hyvin, hyvin erikoinen saari. Kiven juurella on aivan pikkuruinen metsä, ja huipullakin kasvaa pieni puu. Saaren suojaisalla puolella on pieni hiekkarantakin, ja korkeana kohoava kallio ottaa vastaan joen virtauksen. Totta puhuen Rupakivi näyttää paikalta, jossa voisin kuvitella jonkun Muumilaakson hahmon elävän. Huipulta voisi tähystellä maisemia, ja kallion rinteellä voisi pieni […]
Ensimmäistä kertaa ikinä päätin lähteä katsastamaan paikkaa pelkän nimen perusteella. Vinkeä syystuuli puhalsi Kittilän mailla ja mannuilla niin, että hiuksetkin olivat lentää päästä. Oli aika vetää jalkaan syysjalkineet, valita päälle lämpimät vaatteet ja kiskaista ponnari tiukalle. Linnuntietä Taka-Puksuvaaralle on kotioveltamme alle kuusi kilometriä, autotietä reilut kymmenen. Leviltä matkan taittaa reilussa puolessa tunnissa Ounasjoentietä pitkin. Ajoimme […]
Petservaaran huipulla Sallassa on siitä erikoinen näkötorni, ettei sinne johda varsinaista retkeilyreittiä. Kelkkareitti tornille on olemassa, ja talvisin paikalla kuulemma käykin kelkkailevia kansalaisia suhteellisen ahkeraan. Me matkasimme tornille ruskan hehkussa. Jätimme auton niin likelle tornia kuin mahdollista (kartta), mutta kävelymatkaa kertyi silti ehkä reiluksi tunniksi. Ylämäkeen kulkiessaan sitä helposti unohtaa katseensa maankamaraan, kun asettelee askeliaan […]
Mistä tietää, että on erityisen mielenkiintoinen reissu tulossa? No tietenkin siitä, että oppaalla on kivääri mukana. Kohteemme oli laaja ja kaunis Tuntsan alue pohjoisessa Sallassa. Matkailukoordinaattori Heli Karjalainen lähti kanssani kulkemaan UKK-reittiä Pirunkirkolta Nuoluskurun kodalle. Ruska-ajan väri-iloittelu oli hyvässä vauhdissa ja sää oli poutainen. Kivääri oli matkassa kaiken varalta, jos karhu sattuisi tulemaan. Matkaan siis! […]
Kuusamon Taivalkönkäällä kolme persoonallista riippusiltaa yhdistävät vesivirtojen halkomat maat toisiinsa. Me matkasimme kohti Taivalkönkään riippusiltoja ensimmäisen kerran heinäkuussa. Kesäpäivä oli juuri muuttumassa lempeäksi kesäillaksi. Olimme aikaisemmin päivällä saavuttaneet jylhän Ristikallion kulkemalla Sallantien parkkipaikalta nelisen kilometriä jalan, läpi vehreiden metsien ja ohi rauhallisten metsälampien. Kultaisessa vinossa valossa kylpevä metsä ja tummanharmaa taivas olivat Suomen kesää parhaimmillaan. […]
Saimme poroilta pitkiä katseita, kun ajoimme syrjäisellä hiekkatiellä Sallan metsissä myöhään illalla. Jo makuulle asettuneet porot nousivat ylös vaivautuneen näköisinä ja painelivat metsään taakseen mulkoillen. Oli heinäkuu, ja me olimme matkalla rauhalliselle iltakävelylle Kalliojärven päivätuvalle (kartta). Ilma seisoi kesäisen raikkaana ja tyynen aurinkoisena metsien ja järvien yllä. Olimme ajaneet Sallasta seitsemän kilometriä Kemijärven suuntaan, kunnes […]
”Ilmarinen rauhan ja ilman tei, ja Matkamiehet edesvei.” Ristikallion reunalla seisoessa ei pidä ottaa harha-askelia. Jyrkänteen suora seinä johtaa kauas alas Aventojokeen. Mutta ennen kuin reunalle pääsee, on käveltävä useita kilometrejä läpi Oulangan kansallispuiston satumetsien. Me kuljimme noita polkuja heinäkuussa. Varmaankin olimme Ilmarisen suosiossa, sillä matka sujui hyvässä säässä ja rauha maassa. Aivan ensiksi ajoimme auton […]
Lauantainen Retkipäivä aukeni Kittilän yllä märkänä. Ilma oli vedestä lähes veitsellä leikattavan paksua. Vaarojen päälle levittäytynyt sumuverho hohti kuitenkin valkoisena. Iltapäivällä aurinko otti voiton sadepilvistä ja syysvalo pääsi maankamaralle. Päätin lähteä tarkastamaan, miltä näyttää Akanrimmin lintutorni Könkään kylässä Levin kupeessa. Olin nähnyt tornille opastavan kyltin jo sinä heinäkuun ensimmäisenä päivänä, kun muutimme asumaan matkan päähän […]
Hiidenkirnuista puhuttaessa tulee minulle aina mieleen Hiisi, joka kirnuaa voita koskien kuohunan säestämänä jossain syvällä metsämaan kätköissä. Kuvittelen Hiiden olevan iso, kyöniltä näyttävä otus, jolla on ohut, mustankiiltävä turkki, luiruhäntä ja keltaiset suuret silmät. Suomen Sallasta löytyy yksi maailman suurimmista hiidenkirnuista, eli asialla on todennäköisesti ollut yksi maailman suurimmista hiisistä. Heinäkuussa päätimme matkata Sallan Kalliojärvelle […]
Elokuu on lopuillaan ja sehän tarkoittaa metsästyskauden alkavaa kuumenemista samalla kun syksy saa ja ilmat viilenevät. Tällä kertaa esittelemmekin kuukauden retkiblogina metsästyksestä innostuneen Aki Ihanajärven blogin ja tutustumme mieheen blogin takana. Akin erikoisuutena on taidokkaiden ja säänkestävien retkeilyvarusteiden valmistaminen itse. Akpojan retkiblogissa saadaan paitsi seurata retkeilytuotteiden ideointia ja toteuttamista, myös niiden testaamista luonnon aidoissa olosuhteissa. Akin blogi […]