Kuukauden retkeilyblogi: Sinisen repun kirous

kk_blogi_2016_09Voiko reppu olla epäonnenkapine, joka nostattaa huonon ilman aina, kun ollaan lähdössä retkelle? Tuskin sentään, vaikka juuri tällaisiin jännittäviin epäilyksiin juontaa juurensa kuukauden retkiblogimme nimi, Sinisen repun kirous.

Blogia kirjoittaa kaupungin hälystä Konneveden rauhaan muuttanut Mikko Lemmetti, ja blogin postausten aiheet keskittyvät luontoon ja retkeilyyn. Sivuston kutkuttavan nimen taustat valottuvat, kun etsii luettavakseen sen ihkaensimmäisen postauksen:

”Monesti isäni suunnitteli pitkäänkin vaikkapa kalalle lähtöä ja saattoi tuumailla asiaa viikon, puolitoista, ennen kuin alkoi tekemään lähtöä. Jos tämä viikko tai puolitoista olikin poutasäätä ja aurinkoa, annas olla, kun isäni nosti repun esiin saunan kuistille, alkoivat sadepilvet kerääntyä taivaalle”, Mikko kirjoittaa blogissaan.

Nuorena Mikko kuljeskelikin isänsä kanssa kalassa ja metsällä. Perinteisellä syysretkellä luonnossa myös yövyttiin. Sittemmin luontoharrastus jäi, ainoastaan tullakseen takaisin aikuisiällä entistä suuremmalla voimalla.

Retkitarinoiden ja -tunnelmien lisäksi Mikko kirjoittaa blogiinsa hauskoja ja hyödyllisiä eräilyyn liittyviä niksejä ja vinkkejä.

– Tee-se-itse-jutut ovat tavallaan vähän hassujakin kokeiluja, kuten vaikkapa sipsien käyttäminen sytykkeinä, Mikko kertoo.

Terapeuttista blogailua ja eräilyä

Sinisen repun kirous perustettiin muutama vuosi sitten, samoihin aikoihin, kun Mikko liittyi Retkipaikan kirjoittajatiimiin.

– Omassa blogissani kerron ulkoiluun ja retkeilyyn liittyviä tarinoita ja juttuja, jotka on mielestäni hyvä kertoa, mutta ne eroavat Retkipaikan tyylistä. Onhan seassa joitakin ainakin omasta mielestäni ihan kohtuullisen hyviäkin!

Jylhänvuorella Sumiaisissa.

Blogaaminen, kuten myös luonnossa liikkuminen, ovat mukavaa terapiaa. Mikko ei tunnusta olevansa glamppari eli yltäkylläisyydestä nauttiva glamping-retkeilijä, vaikka pitääkin hyvästä retkiruuasta.

– Grammojakaan en laske otsasuoni pullottaen, mutta on silti yritettävä pitää rinkan paino maltillisena, Mikko kertoo.

– Pääasiassa ainakin toistaiseksi olen tehnyt vain lyhyitä reissuja, joilla mukana on pieni perusreppu, joka sisältää aina kahvinkeittovehkeet (risukeitin polttoaineineen), eväät, juomavettä ja kameran objektiiveineen. Samalla matkassa on myös usein kävelysauva, jossa on gps-laite kiinnitettynä. Eli näillä mennään, Mikko esittelee.

Hän toivoo blogillaan innostavansa muitakin retkeilemään.

– Jos edes kourallinen lukijoita innostuisi käymään jossakin paikassa, josta olen kirjoittanut, tai kommentoimaan asiallisessa hengessä tekstejäni, olisin tyytyväinen, hän luonnehtii.

mikkolemmetti2

Ouraluodon reiteillä Satakunnassa, Merikarvialla.

Lintulauta LVI-tarvikkeista 

Kuten alussa mainittiin, Mikossa on keksijän vikaa. Blogissa on tähän mennessä kerrottu muun muassa, kuinka LVI-tarvikkeista syntyy linnuille ruokinta-automaatti ja kuinka isoon kantoon voi rakentaa grillin.

– Oma suosikkini on marjakansi, joka edelleen on omasta mielestäni järkevin keksintöni. Sen kanssa ainakin omat marjat ovat pysyneet ämpärissä kotiin asti, sikäli kun niitä on meidän perheessä poimittu, Mikko kertoo.

Marjakannen teko onnistuu helposti ja nopeasti, eivätkä tarvikkeetkaan maksa paljon. Siihen tarvitaan tavallinen muoviämpäri, ämpärin kansi ja muovisuppilo (esim. Orthex) sekä putkilo mieluiten valkoista saniteettisilikonia (esim. Kiilto). Tietysti myös silikonipistooli ja mattopuukko tarvitaan. Ja ehkä varulta paketti laastaria…
– Mikko Lemmetti blogissaan

Mikon kehittelemä marjakansi on siis 10 litran ämpäriin väsättävä erityinen kansi, josta marjat on helppo sujauttaa sisään, mutta ämpärin kaatuessa ne eivät pääse valumaan pitkin kunttaa.

Vanhoista kirjoista löytyy toisinaan eräilyyn liittyviä vinkkejä, joita on hauska yrittää kokeilla itse.

– Aina se ei onnistu, mutta mikäpä muukaan elämässä aina osuisi nappiin, Mikko toteaa.

Eväshetki Jylhänvuoren rantakalliolla Sumiaisissa.

Kesän parhaat kohteet: Örö, Oura, Teijo

Mikko kirjoittaa blogissaan retkeilystä rennolla otteella ja oivaltavin sanakääntein. Menneenä kesänä esittelyyn pääsivät muun muassa Teijon ruukkialue Salossa sekä Örön saari, jotka jättivät mieheen lähtemättömän vaikutuksen.

– Ja Örössä nimenomaan sen länsiranta ilta-auringon laskiessa! Myös Merikarvia ja siellä etenkin Ouran saaristo olivat mahtavia, Mikko luettelee.

Mikä sitten on kaikkien aikojen vaikuttavin retkipaikka, jossa on tullut vierailtua?

– Tähän mennessä harvoin ulkomaille päässeenä sanoisin sen olevan USA:n lounaisosien kierros tai sitten Glenfinnan Skotlannissa, jonne pääsee muuten ”Harry Potterin junalla”, Mikko miettii.

Muiden blogeja mies ei juurikaan lueskele, vaan keskittyy ennemmin kirjallisuuteen. Mytologia, kansanperinteet ja kansantarinat kiinnostavat.

– Niistä on myös yllättävästi apua kirjoittamisessa, sillä kirjoissa voi olla tiettyyn paikkaan liittyviä tarinoita vaikkapa luolista tai vaikka mistä muusta jännittävästä, Mikko kertoo.

mikkolemmetti

Yksi Mikon ikimuistoisimmista retkikohteista tähän saakka on ollut Antelope House, Canyon de Chelly, Arizonassa Yhdysvalloissa.

”Järjen ja ruumiin pelastaja”

Lemmetti on opiskellut ympäristönhoitajaksi, mutta työnsaantivaikeuksien vuoksi hän päätti opiskella myös eräoppaaksi. Opinnot ovat paraikaa meneillään Saarijärvellä.

– Luonnossa tulee oltua usein, ja sen arvostus on vuosien mittaan vain lisääntynyt. Luonnosta on tullut työttömän järjen ja ruumiin pelastaja, Mikko miettii.

Luolat ovat miehen kiinnostuksenaihe numero yksi, mutta tosiasiassa Mikko on retkikohdevalintojen suhteen varsin kaikkiruokainen.

– Melkeinpä mikä tahansa paikka, jossa on hyviä maisemia, rauhaa ja rentoa liikkumista, kelpaa minulle. Voin yhtä hyvin nauttia valoisasta mäntykankaasta kuin synkästä kuusikosta, järven tai meren selästä tai vaikkapa luolasta jossakin lähes läpipääsemättömän pusikon sisässä.

mikkolemmetti6

Talven taikaa Kuuhankaveden rannalla.

Loppuvuoden aikana Sinisen repun kirouksen lukijat voivat odotella ainakin tuotearvioita sekä tarinoita eräopaskoulutuksesta.

– Ja jos löytyy uusia luolia tai joku tee-se-itse-aihe pälähtää päähän, niin sellaisesta kirjoittelen, Mikko lupaa.

Eräopaskoulutuksestaan hän raportoi myös FB-sivullaan Eräopasopiskelijan Koettelemukset.

Moni varmasti miettii, mitä siniselle repulle kuuluu nyt. Miten on, Mikko?

– Legendaarinen Sininen Reppu on ansaituilla eläkepäivillään, joten sitä ei enää ulkona käytetä, vaan se on varastossa. Mutta kaikki muut retkeilykamppeet käyvät säännöllisesti luonnossa!

Mikon blogiin pääset tästä linkistä. Retkipaikka toivottaa mukavia lukuhetkiä!

Toim. huom. Sininen reppu sai virkistävän ulkoiluhetken tämän jutun kuvausten puitteissa. Taivaalle oli kerääntynyt paksulti pilviä, ja myöhemmin samana päivänä alkoi vesisade…

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.