Juhannukseksi siunattu +28 asteessa porottanut helle ja superkuu laittoivat samoilijan veren niin kuumaksi, että toisten parannellessa krapulaansa meikätyttö suuntasi koirinensa auton keulan kohti Sampsanluolaa. Minkään sortin löytämispakkoa ei ollut, vaan suunnitelmissa oli vedenäärelle sijoittuva jaloittelukohde. Vaan kuinka ollakaan, vaikka olin unohtanut ladata gps:n akun, jaksoi se opastaa meidät aivan suoraan vatukon ja puselikon läpi valuvalle […]
Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina jo jonkun aikaa suunnitelmissa ollut tutkimusretki Suuri-Palosen Vommonsaareen toteutui. Koirat jätin kotiin älyttömän helteen vuoksi. Vaikka keli olisi ollut vilpoisampi, eivät ne olisi silti päässeet mukaan: saaressa on kuitenkin vielä lintupoikueita ei mielestäni pieneen saareen ole järkevää viedä koiria pesintäaikaan edes hihnassa. Vaan sitten saarelle! Pieni ukonilmanuhka laittoi liikettä niveliin ja oppaaksi […]
Kesäkuun alussa asetimme Judinin Jussin kanssa kurssin kohti Savonlinnan seutua. Matkan lähtöpiste oli kuitenkin Pohjois-Savossa, joten reitin varrelle osui muutama mielenkiintoinen kohdevihje, jotka odottivat tarkastamistaan. Yksi niistä sijaitsi entisen Jäppilänpitäjän Karhuniemessä. En tiennyt paikasta sen enempää kuin suurpiirteisen sijainnin ja valokopioidussa artikkelissa näkemäni kuvan jättämän muistijäljen luolan muodosta. Koska Jäppilästä löytyi yksi ainoa Karhuniemi, oli […]
Helatorstain 2013 jälkeen monsuunikausi hellitti hienoksi tihkusateeksi ja suuntasin koirineni kohti Vesantoa ja Rutkonvuorta. Olimme saaneet seutukuntaa tuntevan oppaan viemään meidät Rutkon Kidekellarille. Tai sille paikalle missä se on joskus ollut ennen kuin nakertajat olivat iskeneet sen kimppuun. Ahvenisen kylän koulun kohdalta (tieltä 659, Konnevedentie 14) käännytään Rutkolantielle. Jotkin kartat väittävät että ensin Mikkolantielle ja […]
Vuosien saatossa on tullut melkein tavaksi käydä keväisin katsomassa, miten lumien sulaminen etenee Kourujoen kanjonissa, noin kahdeksan kilometrin päässä Suonenjoen keskustasta Jyväskylän suuntaan. Helposti tavoitettava koskipaikka on vain reilun parinsadan metrin päässä valtatiestä, heti Myllynlammakkoa patoavan pienen sillan alapuolella. Kourujoen pienehkö valuma-alue kerää vetensä Suonenjoen lounaisosan mäkiseltä metsäseudulta. Joki on kaivanut alajuoksullaan jyrkkärinteisen, noin kymmenen metrin […]
Vuosi sitten maa oli jo liki lumeton. Nyt sitä riittää. Päivässä oli kuitenkin vahva lupaus kesästä. Auringon lämmittäessä lempeästi, katselin valkeana kimaltavaa kinosta ja muistekin, että hieman samankaltaiseen kimallukseen voi törmätä myös kesällä. Kuusi vuotta sitten silloinen työkaverini kirjoitti paperille osoitteen. Hän käski ajaa sinne, jättää auton parkkiin ja kiivetä puomilla suljettua tietä ylös. Siellä […]
Vaikka olen kieränyt Suomen luontoa ristiin rastiin, osuu silti ajoittain eteenjotain mikä pistää raapimaan päätä ja aiheuttaa muutaman harmaan hiuksen. Yksi tämänkaltainen paikka sijaitsee Heinäveden Kytöjoella. Alueelta sijaitsee muutama Suomesta löydetyistä noin kolmestasadasta tafonista. Mutta mita ovat tafonit? Sana tafoni tulee italian kielestä ja tarkoittaa ontoksi kovertunutta. Tafoni ei ole hiidenkirnu, joka muodostuu veden pyörittämän […]
Tervon pitäjässä, Talluskylän Tuppilahdessa seistä tönöttää kivi, jonka nimisiä maastamme löytyy useita. Yhteistä niillä kaikilla on se, että kivenkolossa sanotaan majailleen otson tai useamman mesikämmenen. Milloin metsän kultainen kuningas on kiven lähellä päässyt hengestään, milloin yllättänyt metsämiehen. Onpa joissain kivissä havahtuminen kontion läsnäoloon tapahtunut vasta hyvin nukutun yön jälkeen. Tällä kertaa kivi kohdattiin kirkkaaksi valjenneessa […]
Korosmäentietä ajetaan noin 500 metriä, lähtien Kurolanlahdentien puoleisesta päästä. Vasemmalla puolella näkyy Korosmäen masto ja oikealla puolella on Koroslampi. Auton saattoi jättää pitkälle suoralle tien varteen. Erillistä levikettä ei paikalla ole. Korosmäentieltä on kuljettava noin sata metriä luolarinteeseen hakkuuaukun yli, jonka jälkeen reitin varrella on melkoisia kiviä. Kävin kivellä lumikengillä ja nyt oli sauvatkin mukana. […]
Vaikka paikkaa mielessä kovasti Karttulan puolelle sijoittaakin, osuu Pirttilahden Pakokivi kuitenkin Tervon puolelle. Nimensä kivi on saanut monen muun vastaavan paikan lailla siitä kun kansa on ennen muinoin piilotellut sen turvissa vainoajiltaan. Perimätiedon mukaan pakokiven luolaa on käytetty pakopaikka viimeksi 1808–1809 –sodan aikana. Kun tulin Syvänkaarteesta päin rantaa pitkin kivelle, enkä yhtään osannut kuvitella minkälainen […]