Jääkauden loppuvaiheen sulamisjoet ovat luoneet hiekkaisen Haaruskankaan, jossa on asuttu jo kivikaudella. Haaruksen retkeilyreitistön varrella onkin nähtävissä kivikautisen asumisen jälkiä pyyntikuoppineen, mutta myös tuoreempia kuoppia eli tervanpolttoon tarvittuja tervahautoja. Maisemassa on vielä isompiakin kuoppia – ne ovat peruja 1900-luvun hiekanotosta ja ajan saatossa muuttuneet pieniksi lammiksi.
Lappajärvi on syntynyt yli 70 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin tekemään kraateriin. Pyhävuori-Lakeaharjun patikkareitti kulkee kraaterijärven reunavallilla, joka nousee jopa 100 metrin korkeuteen järven pinnasta. On sanomattakin selvää, että reitin kohokohtia ovat Lappajärven dramaattiset maisemat.
Levaneva on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan suurin soidensuojelualue, varsinainen suolakeus. Suohon voi tutustua noin 50 kilometrin mittaisella Kurjen Kierroksella, mutta helpompi tapa on noin viiden kilometrin mittainen Särkisen polku suon kaakkoisosassa. Reitin puolivälissä on mukava taukopaikka, Särkisen autiotupa.
Kyrkösjärvi on tekojärvi aivan Seinäjoen keskustan tuntumassa. Se on luotu 1980-luvun alussa helpottamaan Kyrönjoen tulvia. Kyrkösjärven tuntumassa kulkee noin kuuden kilometrin luontopolku, jonka varrella on niin näkötorni kuin komea järvilaavukin.
Kalajärvi on Peräseinäjoen tunnetuin matkailukohde – alueella on mm. leirintäalue, ravintola ja paljon harrastusmahdollisuuksia tenniksestä minigolfiin. Kalajärven leirintäalueelta voi startata myös helpolle noin neljän kilometrin geologiselle luontopolulle. Leirintäalueen ja laavun välinen osuus on lisäksi esteetön.
Virolahden bunkkerimuseon pihasta voi lähteä luontopolulle, jonka teemana on Aku Louhimiehen elokuva Tuntematon Sotilas. Mukavassa maastossa kulkevan reitin varrella on kuvia ja tunnettuja lausahduksia elokuvasta – sen lisäksi voi tutustua Salpalinjan korsuihin ja panssarikiviesteisiin.
Hämmäauteensuo on helposti lähestyttävä suoluontokohde Lappeenrannan kaakkoispuolella. Se kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja suolla onkin noin kolmenkymmenen hehtaarin luonnonsuojelualue. Ulkoilijalle ja retkeilijälle tarjolla on muutama erilainen polkuvaihtoehto mukavine pitkospuuosuuksineen.
Vihtarin kylä sijaitsee Heinävedellä, noin kaksikymmentä kilometriä keskustasta itään. Paikallinen kyläyhdistys on hyödyntänyt Mattilan luonnonsuojelualuetta tekemällä sinne parin kilometrin luontopolun. Luontopolun varrella on paitsi monenlaisia metsätyyppejä, myös runoilla kuorrutettuja opastauluja.
Olen aiemminkin kehunut Pieksämäkeä ja Vedenjakajareitistöä, jonka kartat ja kyltitykset ovat erinomaisia, jopa poikkeuksellisia. Iso-Parran luontopolku on pisin Vedenjakajareitistön ympyräreiteistä ja se tarjoaa varmasti poikkileikkauksen Pieksämäen reiteistä ja luonnosta. Harjuja, soita, järven rantaa, mukavia taukopaikkoja.
Kauhala sijaitsee Kirkkonummen Lapinkylän tienoilla ja pitää sisällään monimuotoista luontoa ja nähtävää. Merkittyjä reittejä ei ole, mutta kartan kanssa alueella voi tehdä useamman kilometrin retken tutustuen Kakarsbergetin kalliomaisemiin, kalliokiipeilijöiden suosiossa oleviin jyrkänteisiin, Nuuksion kansallispuistoa muistuttaviin reheviin metsämaisemiin sekä kuohuvaan Kakarpuron koskeen. Reittien lähtöpiste kartallaEi retkeilyrakenteita, tulipaikkoja tai suojiaEi merkittyjä reittejäKeskivaativa maasto Google Mapsiin kannattaa laittaa […]