Kraaterijärven maisemia ihailemassa – Pyhävuori-Lakeaharjun reitillä

Lappajärvi on syntynyt yli 70 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin tekemään kraateriin. Pyhävuori-Lakeaharjun patikkareitti kulkee kraaterijärven reunavallilla, joka nousee jopa 100 metrin korkeuteen järven pinnasta. On sanomattakin selvää, että reitin kohokohtia ovat Lappajärven dramaattiset maisemat.

Pyhävuori-Lakeaharjun patikkareitti Vimpelissä ja Alajärvellä
Päivämäärä: 24.7.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 340
Reitin pituus: Kulkemani reitti 4,2 km (Kellaripuro-Pyhävuori edestakaisin). Koko reitti virallisesti 6,7 km/suunta.
Kohokohdat: Valloittavat maisemat kohti Lappajärveä sekä Pyhävuoren luola kalliomaalauksineen ja kivimajoineen
Parkkipaikka: Reitin molemmissa päissä sekä lisäksi Kellaripuron parkkipaikka osoitteessa Pyhälahdentie 826. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Melko hyvät
Varusteet/jalkineet: Kuiva reitti näin kesäaikaan, ei kaivattu vedenpitäviä jalkineita.
Keskivaativa reitti
Reitillä on laavu ja nuotiopaikkoja

Olin merkannut Etelä-Pohjanmaan viikonloppuretkeen muutaman ”must”-kohteen ja yksi niistä oli Lappajärven tienoo. Olin lukenut Pyhävuori-Lakeaharjun patikkareitistä ja halusin tutustua siihen. Lähempi tutkiskelu osoitti, että janareitin käveleminen edestakaisin olisi melkoinen urakka, joten päätimme ystävän kanssa kävellä reitin läntisimmän pätkän tieltä 7421 Pyhävuoren huipulle. Tämän osuuden pituus olisi Visit Lakeus -sivuston mukaan noin 2 km suuntaansa. Sen lisäksi voisimme käydä autolla reitin toisessa päässä, Vimpelin Lakeaharjulla.

Kellaripuron parkkipaikan löytäminen ei ollut aivan yksinkertaista. Osoite oli toki syötetty auton navigaattoriin, mutta emme huomanneet kohdalla parkkipaikkaa, joten ajoimme jonkin matkaa ohi ja yritimme löytää P-kyltin tai jotain muuta parkkipaikkaan viittaavaa. Eipä löytynyt. Auto ympäri ja mateluvauhtia takaisin. Netistä printtaamani kartan perusteella osasimme kuitenkin kurvata pienelle hiekkatien pätkälle, joka vie melko pienelle parkkipaikalle – ehkä viiden tai kuuden auton kokoiselle. Muita autoja parkkipaikalla ei ollut. Helppo ohje sinulle, joka tämän parkkipaikan haluat löytää – se sijaitsee aivan Alajärven ja Vimpelin kuntien rajalla, hieman Alajärven puolella.

Parkkipaikalla on opaste kohti Pyhävuorta. Jos olet epävarma parkkipaikan sijainnista, niin vinkki – pystyt kyllä näkemään kyltin asfalttitieltä.

Reittimerkinnät ovat keltaisia maalimerkkejä. Niitä on runsaasti. Ensimmäiset metrit kävellään leveällä polulla kangasmaastossa.

Polku kapenee. Se mutkittelee mänty- ja sekametsissä sekä ylittää solisevan puron (joka lienee lähtöpaikkanakin mainittu Kellaripuro).

Noin kilometrin kohdalla on muutaman sadan metrin metsätieosuus.

Hankalahko paikka. Lueskelin netistä printtaamaani karttaa ja sanoin, että kun tie alkaa kääntyä oikealle, polun pitäisi erota siitä vasemmalle. Ilman kartanlukua olisimme varmasti kävelleet tästä risteyksestä ohi! Polku alkaa vesakon ja horsmien keskeltä. Ojaa ylittävään siltaan oli toki maalattu keltainen nuoli, mutta se ei näkynyt kovinkaan hyvin.

Kuten eivät myöskään nämä kyltit, jotka sijaitsivat ojan ja pusikon toisella puolen. (Tämän kyltin mukaan tästä olisi toiseen suuntaan Lakeaharjulle 7,4 km – joka on enemmän kuin koko janareitin pituus virallisesti)

Seuraavat parisataa metriä kuljetaan hakkuuaukealla. Reitti on kuitenkin hyvin merkitty – tosin hieman heinikkoinen. Hakkuuaukean jälkeen alkaa nousu kohti Pyhävuorta. Yhtäkkiä puissa oli myös sinisiä merkintöjä. Täällä kulkee myös lyhyt ympyräreitti Pyhävuoren maisemissa, palataanpa tähän hetken kuluttua.

Nousu ei ole liian haastava. Pahimpia paikkoja on sitäpaitsi helpotettu portailla ja kaiteilla. Nousua kertynee viitisenkymmentä metriä.

Hieman ennen Pyhävuoren huippua saavutaan tälle lippaluolalle.

Kallion reunassa on punaisia jälkiä, mm. juuri tässä kuvan etualalla. On epäilyksiä siitä, ovatko nämä aitoja kalliomaalauksia – vai ehkä myöhemmin tehtyjä jäljennöksiä.

Aivan lippaluolan vieressä on jäänteitä kivimajasta. Paikallinen erakko ja erikoinen persoona Jaakko Reipakka on rakennellut tähän kesäasuntoaan. Myös tämän majan takaseinässä on punaista väriä. Lisätietoa näistä kalliomaalauksista voi lukea Ismo Luukkosen kalliotaidesivustolla. Hänen sivuillaan maalaukset tuodaan esiin ja näkyville, suosittelen vilkaisemaan!

Reitin paras maisemapaikka on heti seuraavien portaiden yläpäässä. Lähes esteetön näkymä kohti Lappajärveä. Ihailin sekä tyyntä ja kaunista järveä että poutapilviä, jotka olivat kuin kirjoitusta taivaanrannassa.

Näköalapaikalta oli noin parisataa metriä Pyhävuoren parkkipaikalle. Täällä on siis reitin toinen virallinen päätepiste. Opastaulussa on reittikartta, josta voi huomata myös kaksi lyhyttä ympyräreittiä läntisessä eli Pyhävuoren lähtöpisteessä. Taulu lienee melkoisen vanha. Tässä reitille on myös merkitty laavu ja tulentekopaikka hyvin lähelle meidän kävelymme aloituspistettä – sitä ei tainnut enää olla olemassa.

Lappajärvi-opaste on valitettavan vanha ja kulunut.

Kallion laella oli ehkä jonkinlaisen vanhan tornin perustukset. Istahdimme sinne kahville. Tauon jälkeen palailimme Kellaripuron parkkipaikalle. Kävelyä noin 4,2 km ja aikaa siihen meni puolitoista tuntia. Tapasimme Pyhävuorella kaksi muutakin kävijää, molemmat tulivat suoraan Pyhävuoren parkkipaikalle kulkuvälineillään, mm. polkupyörällä.

Reitti oli kohtuullisen vaativa – nousua on jonkun verran ja kivikossa saa olla tarkkana askeleittensa kanssa. Korkeuseroa lienee ainakin 50 metriä, minun mittauslaitteeni näytti erikoisia lukemia – liekö meteoriitti saanut sen sekaisin…

Tämä retki ei loppunut kuitenkaan tähän. Jatkoimme matkaa autolla ja käväisimme Lakeaharjulla. Ensin kurvasimme paikallisen kyläseuran rakentamalle näkötornille, joka on valmistunut vuonna 2019.

Maisema näkötornista aukeaa luoteeseen eli laskettelurinteen taakse pelloille ja Lappajärvelle. Vimpelin keskusta tai ainakin kirkontorni näkyy pohjoisessa (eli tämän kuvan oikeassa reunassa), sinne on tästä matkaa noin seitsemän kilometriä. Myös Pyhävuoren voi bongata lännessä, tähän kuvaan se ei mahtunut.

Näkötorni on Serpentiinitie-nimisen tien varrella. Halusin ajaa sitä eteenpäin, sillä Lakeaharjun puoleisen lähtöpisteen oli mainittu olevan kyseisen tien jatkeen varrella. Ajoimme pari kilometriä eteenpäin ja tulimme pienen kyltin kohdalle. Tässä lienee reitin itäinen päätepiste.

Sekä Pyhävuori että Lakeaharju ovat komeita maisemapaikkoja. Jos patikointi ei innosta, niin autollakin voi käydä kurkkaamassa molemmat näkymät. Ehdottomasti kokemisen arvoiset järvimaisemat, jos seudulla liikut!

Sijainti: N=6998260.097, E=336240.637 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=63.077748, GEO:lon=23.755711

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Paukanevan reitti

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.