Vattukuru on jääkauden muovaama rotkolaakso Syötteen kansallispuiston itäosassa. Vanhassa, tunnelmallisessa metsässä kulkeva Vattukurun luontopolku on noin kaksi kilometriä pitkä. Sen varrella on avointa kalliota ja rinnesuota sekä hieno taukopaikka kurun pohjalla, kivikkorinteiden välissä.
Syötteen kansallispuistossa riittää ympyräreittejä moneen makuun. Pytkyn pyrähdys on mukavan mittainen (kymmenisen kilometriä) kierros harju- ja suomaisemissa. Matkalla on myös kauniita lampia sekä kolme hyvää taukopaikkaa.
Riisitunturista on tainnut tulla viime vuosina oikea kävijöiden suosikki. Vuonna 2020 Riisitunturi kasvatti kävijämääräänsä eniten kansallispuistoista. Talvella reiteillä voi ihailla tykkylumipuita, joita jokainen suomalainen on varmasti nähnyt kuvissa. Kesällä maisemat ovat yhtä lailla ihastuttavia!
Auttiköngäs sijaitsee noin 70 kilometriä Rovaniemen keskustasta kaakkoon. Se on noin 16 metriä korkea louhikkoputous. Putousta voi ihailla paristakin eri suunnasta Auttikönkään luontopolun varrella. Luontopolulla käväistään myös Könkäänvaaran huipulla, jossa voi ihailla maisemia luontotornista.
Taivaskeron kierros lienee se suosituin kävelyreitti Pallastunturin maisemissa. Noin kahdeksan kilometrin ympyräreitillä kuljetaan suurimmaksi osaksi puuttomassa tunturimaisemassa. Korkein kohta on Taivaskeron huipulla 809 m korkeudessa. Täällä sytytettiin vuoden 1952 olympiatuli.
Enontekiön Hetassa voi startata mm. legendaariselle Hetta-Pallas -patikointireitille. Mutta onpa Hetassa kävelijälle muutakin, reittiverkosto Tunturi-Lapin luontokeskuksen lähistöllä. Palosenjärvenpolku on vajaan kymmenen kilometrin retkireitti vaihtelevissa maisemissa.
Iitto on pieni kylä tai kulmakunta (lainaus Maanmittauslaitoksen kartoista) Enontekiöllä, parikymmentä kilometriä Kilpisjärveltä. Valtatie 21:n laidassa on pysäköintialue, josta voi tehdä pienen luontopolkukävelyn palsasuolle. Reitti on vain 400 metriä pitkä ja pitkostettu lähes koko matkalta.
Tsahkaljärvi ja sen lähistöllä virtaava Tsahkalputous ovat mainio retkikohde Kilpisjärvellä, kun Saana ja Kitsiputous on jo koluttu. Tsahkaljärvelle kulkee leveä ja sorastettu polku sekä Kilpisjärven luontokeskukselta että Kilpisjärven kyläkeskukselta. Ympyräreitistä tulee noin kolmen kilometrin mittainen, kun kävelet maantietä pitkin luontokeskuksen ja kyläkeskuksen välin.
Mallan luonnonpuiston kävelyreitit ovat maisemallisesti uskomattoman hienoja, tosin suhteellisen vaativia. Mallan polun voi aloittaa vaikkapa laivamatkalla ja käynnillä kolmen valtakunnan rajapyykillä. Polun varrella on lisäksi Suomen korkein vesiputousten sarja, Kitsiputous.
Kukapa ei tuntisi Saanatunturin silhuettia. Saanaa kannattaa ihailla niin alaviistosta kuin kävelemällä sen huipullekin. Kävelyn voi aloittaa Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta tai Kilpisjärven retkeilykeskukselta. Nousumetrejä kertyy viitisensataa!