Hienon virkistysalueen metsäreitti – Kopparnäsin luontopolku

Kopparnäsin monipuoliselta virkistysalueelta löytyy myös kolmen kilometrin luontopolku. Se johdattaa kulkijan metsä-, pelto- ja kulttuurimaisemiin. Reitti on helppokulkuinen ja sopivan monipuolinen.

Kopparnäsin luontopolku Inkoossa
Päivämäärä: 3.7.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 331
Reitin pituus: 3 km
Kohokohdat: Mukavat metsäpolut ja kulttuurimaisema
Parkkipaikka: Kopparnäsintien ja Kalastajatorpantien risteyksen vieressä. Osoite noin Kopparnäsintie 552. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Puutteelliset
Varusteet/jalkineet: Kuiva reitti, jossa pärjännee usein vaikkapa lenkkareilla. Suosittelisin pitkiä lahkeita, reitillä on jonkin verran heinikkoa.
Keskivaativa reitti
Ei tulipaikkaa reitillä. Lähin tulipaikka, Bergudden, noin kilometrin päässä.

En tiennyt Kopparnäsin alueen luontopolusta mitään. Heinäkuisena sunnuntaisena retkelle mukaan lähtenyt kaveri ehdotti tutustumaan Kopparnäsin luontopolkuun ja sanoi tietävänsä polun lähtöpaikan, joten päätimme kävellä sen ympäri. Kaverini muisteli lukeneensa uutisia reitin kunnostuksesta. Yritin tätä kirjoittaessani löytää jotain mainintaa netistä, mutta ei löytynyt. Sen sijaan löysin vanhemman blogikirjoituksen, vuodelta 2017, jolloin luontopolun varrella on vielä ollut jonkinlaisia tauluja – nyt niitä ei näkynyt. Edit: Kyselin asiaa Uudenmaan Virkistysalueyhdistykseltä ja sain vastauksen, että luontopolku on poistettu viime vuonna. Koska reitin voi kuitenkin kävellä hyvin, niin jätetäänpä tämä teksti kuitenkin voimaan.

But I digress! Eli eksyin aiheesta. Aloitetaanpa retki kuitenkin ihan kronologisesti ja palataan sitten merkintöihin ja puuttuviin luontotauluihin. Parkkipaikka on siis Kopparnäsintien varrella. Parkkipaikan laidalla on alueen infotaulu, johon luontopolku on todellakin merkitty.

En ottanut infotaulusta tarkempaa kuvaa paikan päällä, tässä kuitenkin reittikartta äskeisestä reilusti suurennettuna. Luontopolulla näyttäisi olevan numeroituja paikkoja esim. taulujen merkkinä. Mainittakoon kuitenkin, että tätä kirjoittaessani tarkistin Klobbackan kierroksen yhteydessä ottamani alueen kuvan, siihen luontopolkua ei ole merkitty.

Laitoin matkamittauslaitteet päälle ja lähdimme kävelemään kapeaa polkua pitkin. Alkumatka on melko heinikkoinen. ”Punkkireitti”, mulla on tapana todeta ääneen. Pitkät lahkeet ovat tarpeen.

Reittiä ei ole merkitty luontoon kovin selvästi alkumatkalla. Risteäviä polkujakaan ei oikeastaan ole, joten reitillä on helppo pysyä. Lisäksi kartasta voi selvästi havaita, että luontopolku kulkee hyvin lähellä pellon laitaa. Jos pelto näkyy vasemmalla puolellasi, olet luultavasti reitillä. Polku käväisee hieman kauempana pellosta noin 700-800 metrin kohdalla, tässä kohdassa kävellään valoisassa koivikossa. Oikealla puolella on muutama korkeampi kallio, käväisimme yhden huipulla hieman katsastamassa maisemiakin.

Kilometrin kohdalla kuusikossa puissa on vaaleita läiskiä. Reittimerkintöjä vai jäkälää? Ilmeisesti reittimerkintöjä, sillä läiskiä oli yksi jokaisessa puussa sopivalla korkeudella. Eikä haavanläiskäjäkälä taida edes kasvaa kuusissa. Jonkin aikaa reitillä oli selvästi reittimerkintöjä tallessa. Numeroituja tauluja ei tosiaan ollut.

Reitillä oli myös muutama pitkospuuosuus, pitkokset olivat hyvässä kunnossa.

Samoin tämä ojan ylittävä silta reilun kilometrin kohdalla on hyvässä kunnossa. Tosin reitille oli kaatunut puu, sekin loikittiin ketterästi yli. Muita esteitä en tainnut reitin varrella nähdä.

Hieman vaille puolitoista kilometriä kävelyä takana. Käännytään hiekkatielle. Opasteita ei ole, mutta kartan perusteella suunta oli selkeä, vasemmalle eli kohti lounasta. Kuljetaan Leiritietä pitkin ja ylitetään peltoaukea. Näillä tienoilla tapasimme kaksi muuta tienkäyttäjää: yhden kävelijän (hän käveli Leiritietä pitkin, ei luontopolkua) ja yhden kyykäärmeen, joka katseli ohitustamme tien laidassa.

Peltoaukean jälkeen polku kääntyy kartan mukaan vasemmalle eli kohti etelää. Arvelimme tämän olevan oikea reitti puomista huolimatta. Tai ehkä juuri sen takia – autoille reitti ei ainakaan näyttänyt olevan mahdollinen.

Nyt luontopolku kulkee selkeästi kulttuurimaisemassa. Kopparnäsin Kestikievari (käsittääksemme nykyisin suljettu) sijaitsee ihan polun lähellä, liekö sieltä levinnyt polun varteen monenlaisia kasveja, ruusuja ja tämä hieno pihajasmike. Samalta seudulta on myös blogin pääkuva.

Vielä muutama sata metriä vanhaa tienpohjaa. Melkein kaksi ja puoli kilometriä takana, nyt luontopolku kurvaa takaisin Kopparnäsintielle. Loppumatka kuljetaankin tätä Kopparnäsin ”pääväylää” pitkin.

Kierros päättyi. Matkamittari kertoi luontopolun pituudeksi aika tasan kolme kilometriä. Käytimme aikaa noin kolme varttia – emmekä pitäneet taukoa, sillä seuraavaksi olimme siirtymässä Klobbackan maisemiin ja kaverin mukaan siellä olisi paremmat taukomaisemat. Niin kuin olikin. Reitillä ei muistaakseni ollut edes penkkiä, jolla taukoa olisi voinut pitää. Tapasimme reitillä siis yhden kävelijän, muuten kävelimme kolme kilometriä omissa oloissamme.

Reitti oli suhteellisen helppo. Korkeuserot ovat todella vähäisiä, olisiko korkein paikka noin kymmenen metriä parkkipaikkaa korkeammalla. Polulla ei ollut juurikaan esteitä tai hidasteita.

Luontopolku oli ihan miellyttävä – pidin varsinkin vanhasta tienpohjasta pihakarkulaisineen. Harmi, että polun info- tai luontotaulut ovat täältä kadonneet. Uusia reittejä ilmeisesti tulossa, palataanpa niihin taas myöhemmin!

Sijainti: N=6660168.247, E=346478.010 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.050746, GEO:lon=24.244741

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Kopparnäs-Sandfjärden
Klobbackan kierros
Kolaviken-Sandviken

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.