Miksi joissa virtaa kuivina aikoina vettä, vaikka sateita ei olisi ollut viikkoihin? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että tuhansien järvien maassa vettä on enemmän maan alla piilossa kuin järvissä ja joissa yhteensä? Pohjavesi on katseilta kätkössä, joten sen olemassa olo ja merkitys usein unohdetaan. Pohjavettä on kolme kertaa enemmän kuin pintavesiä. Jokiin purkautuva pohjavesi muodostaa niiden […]
Elias Lönnrothin sanakirjassa vuodelta 1874 mainitaan sana jätkä. Sillä tarkoitetaan murteellista työmiehen nimitystä. Sana tulikin kirjakieleen 1800-luvun lopussa, viitaten eri muodoissaan joko hyvään jätkään tai epämääräiseen kulkurimieheen. Sana luotiin metsätyöläisten piirissä ja nämä huumorimiehet olivatkin kovia jätkiä puun kaadossa, tukin uitossa ja ylipäätään savottahommissa. Retkipaikka suuntasi Rovaniemelle tutustumaan maisemiin, jossa erä- ja jätkäkulttuuria on harjoitettu. […]
Kuulin lintujen syysmuuttokeskustelun yhteydessä Outokummun työntekijältä Tornion terästehtaan vieressä sijaitsevasta luontoihmeestä, Alkunkarinlahden luontoreiteistä. Alueelle on syntynyt monipuolinen virkistyskohde tuulimyllyjen ja terästuotannon viereen. Miten tämä käytännössä toimii? Retkipaikka päätti ottaa aiheesta selvää ja otti suunnan kohden Torniota. Ensitöikseni sovin haastattelut Outokummun Tornion tehtaalle. Paikalle saapuivat minua tapaamaan Niina Kostiander (viestintäpäällikkö), Jouni Ylipekkala (käyttöinsinööri) ja Juha Kekäläinen […]
Kainuu on ollut maailmalla kautta-aikain tunnettu hyvin pitkistä ja rotevista asukkaistaan. Kun historian kirjoja tutkitaan, niin peräti kolme suomalaismiestä lukeutuu maailman kymmenen pisimmän miehen joukkoon. Näiden pisimpien suomalaisten sukujuuret ulottuvat Paltamoon ja Puolangalle. Retkipaikka kutsuttiin tutustumaan Paltamon kunnan suunnitelmiin Kivesvaaralle keskittyvien uusien retkeilyreittien osalta. Ennakkotiedot kertoivat kohteen olevan huikeilla näköaloilla höystetty luontoparatiisi. Suuntasimme kulkumme kohti […]
”Muuan osa kyläläisistämme koettaa itseänsä elättää varastamalla, joista on suurin haitta, ettei enää saa öissä maata ja vievät sitte monelta aivan käsistä viimeiset ruokapalat. Niitä varastuksia kuuluu toinen toisensa perästä, erinomattain Kivekseltä, jossa se on aivan vallan päällä ja ovat saaneet oppilaisiansa meidänki kyläämme kyntämään.” Näin todettiin Oulun Wiikkosanomissa 6.6.1868. Kyse oli Suomen historian ainoista […]
Sievin Kukonkylästä oli artikkeli Kalajokilaakso-nimisessä paikallislehdessä, jossa mainittiin alueella toimivan aktiivisen kyläyhdistyksen. Kyseinen yhdistys on suunnitellut ja toteuttanut luontopolun Vääräjoen varrelle perustetun kylän kauniiseen metsämaisemaan. Löytämäni kartan mukaan luontopoluksi merkitystä kohteesta löytyisi ainakin luola, tervahauta, laavu ja lintutorni. Oli aika ottaa selvää millaisia luonnonihmeitä kohtaisin paikanpäällä. Sievin Kukonkylälle löytää Sievin keskustasta tai Kalajoelta tultaessa ajamalla […]
Juhannusretkuiluni suuntautuivat Maaningan suuntaan ja eräs mielenkiintoinen nimi kartalla johatti minut Kellarimäelle. Sen etelärinteen jyrkänteelle oli merkitty Pirunhalssi – luola. Leinolanlahen suunnasta paikalle oli loistavakuntoinen tie, mutta 250 metriä ennen kohetta tielle ilmestyi puomi. Ilmeisesti läheisen turvesuon takia. Jätin auton risteykseen, jossa jututin hetken alkuasukkaita ja tietysti ihmettelivät mikä mies se tuollasta kamerareppua ja jalustaa kuskaa […]
Karjalohjan Hotopohjanoja on yksi monista järvenlahdekkeista, jotka ovat maannousun seurauksena kuivettuneet. Jäljelle ovat jääneet useimmiten lahdelman syvimmille kohdille ojia, jotka ovat uurtaneet itselleen yhä syvempiä kulkuväyliä. Hotopohjanoja kuuluu Hauraveteen, joka sijaitsee Lohjanjärven itäisimmässä osassa. Muutamien vuosituhansien kuluttua Hauravesi on oma itsenäinen järvi kun kapea vesialueita yhdistävä uoma umpeutuu ja muuttuu joeksi. Hotonpohjanojan alue on suhteellisen kapea, mutta […]
Melonta on parhaimmillaan rentouttavaa kesäpäivän viettoa vesistöissä, jonka vedenpintaa olematon tuulenvire ei pysty rikkomaan. Tälläiset melontareissut koostuvat elämyksien hakemisesta, luonnosta nauttimisesta ja eväiden syömisestä ja melonta on vain väline tehdä kaikkea tätä. Melontaa pystyy harrastamaan millaisissa vesistöissä tahansa ja osa melojista on tykästynyt erilaisiin vesistöihin: koskimelontaan, merimelontaan, jokimelontaan ja lampimelontaan (eräs espoolainen meloja sai viime kesänä […]
Vesannon Niinivedenpää, pikkuinen pohjoissavolainen kylä levittäytyy kahta puolen pitkää, karua ja kirkasvetistä Niinivettä. Sinistä tietä ajelevat ohittaa Niinivedenpään ehkä liian herkästi. Ehkä siksi, ettei iso järvi vaikuta kummoiselta, Pohjois-Niiniveden selkä kun on vain noin kilometrin levyinen, mutta on sellaiset 20 kilometriä pitkä. Yhteensä järvellä on pituutta 35 kilometriä. Niiniveden pohjoispäähän laskee hauskanniminen joki, Kukertaisjoki. Mutta […]