Tornion helmi: Alkunkarinlahden luontopolku

Kuulin lintujen syysmuuttokeskustelun yhteydessä Outokummun työntekijältä Tornion terästehtaan vieressä sijaitsevasta luontoihmeestä, Alkunkarinlahden luontoreiteistä. Alueelle on syntynyt monipuolinen virkistyskohde tuulimyllyjen ja terästuotannon viereen. Miten tämä käytännössä toimii?

Retkipaikka päätti ottaa aiheesta selvää ja otti suunnan kohden Torniota.

Outokummun terästehdas on alallaan yksi maailman suurimpia

Outokummun terästehdas on alallaan yksi maailman suurimpia

Ensitöikseni sovin haastattelut Outokummun Tornion tehtaalle. Paikalle saapuivat minua tapaamaan Niina Kostiander (viestintäpäällikkö), Jouni Ylipekkala (käyttöinsinööri) ja Juha Kekäläinen (ympäristöpäällikkö). Tornion tehtaalla ympäristöasioita hoitaa päätoimisesti 3 ihmistä, tämän lisäksi jokaisella osastolla on ympäristövastaava. Ympäristöhallinnon muodossa budjetti on noin miljoona euroa vuodessa. Hankkeiden ja ylläpidon osalta puhutaan useiden kymmenien miljoonien investoinneista.

Ilmakuva näyttää pohjapatojen, laavujen ja lintutornien sijainnin

Ilmakuva näyttää pohjapatojen, laavujen ja lintutornien sijainnin

Outokummun tehdas perustettiin Tornioon vuonna 1968. Sen jälkeen maa on kohonnut alueella jo 40 senttimetriä. Maankohoaminen on muokannut perämeren ja Kemijoen yhtymäkohdan ympäristöä, jättäen jälkeensä etenkin linnuille pesimiseen sopivia keitaita.

Tämän lisäksi Lapin ympäristökeskus on kunnostanut alueen lintualtaita yhteistyössä Tornion kaupungin kanssa, nostamalla keskivedenpintaa 30 senttimetriä pohjapadoilla. Tornion kaupunki on rakentanut alueelle myös lintutorneja ja laavuja.

Kalasääsken pesä tolpan nokassa

Kalasääsken pesä tolpan nokassa

Alkunkarinlahden retkeilyparatiisista löytyy muun muassa yksi Suomen pohjoisimmista ruskosuohaukan pesistä, ja kalasääskikin on löytänyt pesäpaikan paikallisen ELY-keskuksen pystyttämän tolpan nokasta. Outokummun tehdas onkin ottanut alueen luonnon huomioon ja jokaisen lupahankkeen yhteydessä alueella kartoitetaan kattavasti ympäristövaikutuksia. Rakennustyöt ovat keskeytyneet useasti, jos tiira- tai lokkikannat ovat olleet alueella huomattavia. Tehdas on pyrkinyt minimoimaan päästöjään ja tänä päivänä yli 90% tuotannossa syntyvästä kuonasta pystytään hyödyntämään muun muassa talonpohjissa käytettävänä materiaalina. Esimerkkinä investointien kokoluokasta, ferrokromitehtaan laajennuksen yhteydessä v. 2010-2013 oli kokonaisinvestoinnin suuruus 400 ME. Tästä summasta 15%, eli 65 miljoonaa euroa meni ympäristöasioihin.

Tehdas ja tuulimyllyt Alkunkarinlahden luontoreitiltä katsottuna

Tehdas ja tuulimyllyt Alkunkarinlahden luontoreitiltä katsottuna

Alkunkarinlahden luontoreiteille löytää helposti seurailemalla Tornion moottoritien päästä Outokummun tehtaille vieviä viittoja. Pari kilometriä ennen tehdasta on opaste Puuluotoon, jonka poikki kulkee Koivuletontie. Kun Koivuletontietä kulkee noin 3 kilometriä, saapuu tie pohjoisen luontoreitin parkkipaikalle. Pohjoinen reittivalinta soveltuu liikuntarajoitteisille, kun taas eteläinen reittivalinta vaatii retkeilijältä mielellään saappaat ja hyvää peruskuntoa. Pohjoinen ja eteläinen reitti ovat yhteydessä toisiinsa. Reittivalintojen välissä olevalta parkkipaikalta lähtee ylimääräinen noin 300 metriä pitkä väylä (Laavupolku) alueen keskellä sijaitsevalle lintutornille ja laavulle.

Pohjoispään reitti soveltuu liikuntarajoitteisille

Pohjoispään reitti soveltuu liikuntarajoitteisille

Kuljin ensimmäiseksi pohjoisen liikuntarajoitteisille soveltuvan 800 metriä pitkän reitin laavulle ja lintutornille. Väylän varrella oli tasaisin väliajoin penkkejä taukopaikoiksi ja useilla levennyksillä oli varmistettu helppo kulku ruuhkahuippujen aikana. Reitin varrella oli useita opastauluja, jotka valottivat alueen luontoa.

Rakenteilla oleva liuska pohjoispään lintutornille

Rakenteilla oleva liuska pohjoispään lintutornille

Upeana yksityiskohtana reitin päässä on lintutorni, johon liikuntarajoitteisille on rakenteilla pitkä liuska torniin pääsyä helpottamaan. Torni ja laavu sijaitsevat vierekkäin helpon sekametsän läpi rakennetun poikkipuuväylän jälkeen.

Pohjoispään laavu

Pohjoispään laavu

Päädyn laavulta löytyi nuotiopuut ja työvälineet niiden pilkkomiseksi. Alue soveltuu myös pistemäiseksi retkikohteeksi ja ajanviettopaikaksi. Pitempää päiväretkeä haluavat voivat jatkaa matkaa kohden eteläistä reittipistettä seuraamalla väylätolppia, jotka ohjaavat reitille liikuntarajoitteisille tehdyn väylän päätepisteestä.

Sorsapaalut toimivat reittimerkkeinä

Sorsapaalut toimivat reittimerkkeinä

Eteläinen väylä lähtee venesataman läheisyydestä ja kulkee pitkin Koivuluodon rantoja. Reitillä on pituutta katsontatavasta riippuen noin 4 kilometriä ja se on merkitty hauskoilla ”sorsapaaluilla”. Reitillä oli osin vaikea pysytellä, koska nuo paalut ovat vain puoli metriä korkeita ja tiheä rantaheinikko peitti niitä useissa kohdin näkymättömiin. Rantoja myötäillen pysyin kuitenkin reitillä ja loppupäässä, saavuttaessa kohden pohjoista reittipäätyä, merkkipaalut näkyivät reitillä paremmin.

Alkunkarinlahden lintukeidas

Alkunkarinlahden lintukeidas

Matkailijan on syytä ottaa mukaansa eteläiselle reitille kumisaappaat, sillä kulku merenrantatörmillä oli vetistä, mutta palkitsevaa. Reitti kulkee osin tuoreen kangasmetsän ytimessä. Mieleenpainuvin osa kiemurtelee rantalehdoissa vesialtaiden ja Perämeren välimaastossa.

Alkunkarinlahdella näkee monenlaisia kahlaajia

Alkunkarinlahdella näkee monenlaisia kahlaajia

Alkunkarinlahden luontoihmeen vakiovieraisiin kuuluu petolinnuista aiemmin mainitsemieni ruskosuohaukan ja kalasääsken lisäksi myös merikotka. Kalasääski kaarteli ylläni ja lahdenpoukamissa näkyi runsaasti lintuja. Kuovi, punajalkaviklo ja Taivaanvuohi tervehtivät luontobloggaajaa kauniissa syysmaisemissa. Röyttäniemen edustalle rakennetut tuulimyllyt eivät näyttäneet vaivaavan alueen luontoa, vaan pesiä ja poikasia näkyi runsain mitoin.

Luontontila Alkunkarinlahdella on parantunut huomattavasti 2000 -luvulla

Luontontila Alkunkarinlahdella on parantunut huomattavasti 2000 -luvulla

Alueella kerrotaan olevan hirviä, poroja, jäniksiä, kettuja ja saukkokin vierailee jopa Tornion terästehtaan aidan sisällä aika-ajoin. Tämä ei herätä ihmetystä, sillä sen verran koskemattomalta ja puhtaalta alueen luoto silmämääräisesti katsottuna vaikuttaa.

Laavupolun lintutornin vieressä on laavu. Nuotiopuut ja tarvittavat välineet polttopuiden työstöön löytyivät hyvin hoidetulta retkipaikalta. Opastaulu tornissa kertoi mitä lintubongari voisi tähyillä lukuisista tornista näkyvistä vesialtaista.

Laavupolun lintutorni

Laavupolun lintutorni

Laavupolun lintutornista tuli bongattua Heinätavi, Harmaasorsa, Jouhisorsa, Lapasorsa ja Nokikana. Kun päätänsä käänsi, niin aina tuntui jossain liikkuvan jotain kiinnostavaa linnuista eläimiin. Elämää suorastaan kuhisee Alkunkarinlahdella. Tehtaan läheisyys ja erilaiset ympäristöhankkeet ovat luoneet paikalle omanlaisensa ekosysteemin. Merialueen tila on parantunut nopeaan tahtiin 2000-luvulla ja se tekee Alkunkarinlahdesta monessa mielessä kiinnostavan luontokohteen kuvankauniiden maisemien sävyttämänä.

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 7298408  E 372205
Kartta

Teksti ja kuvat: Pepe Forsberg

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.