Jos liikut Yyterin suunnalla ja aikaa on pari tuntia, kannattaa käväistä kävelemässä noin viiden kilometrin pituinen Santojen lenkki. Reitin varrella näkee hienoimmat osat harvinaisesta dyyniluonnosta. Maisemia voi kävellessä ihailla aivan rannan tuntumasta ja korkeimman dyynin eli Keisarinpankin laelta.
Isoneva on laaja keidassuo Satakunnassa. Tänne on perustettu vuonna 1982 soidensuojelualue – suolla saa kuitenkin liikkua ja kerätä marjoja ja sieniäkin. Parhaiten tutustuminen onnistuu kuitenkin merkittyjä reittejä pitkin, niitä ovat Isonevan kierros ja Kakkurilampien pistoreitti, jotka muodostavat yhteensä noin 2,6 kilometrin mittaisen reitin.
Taastulanjärven luontopolku on noin kolmen ja puolen kilometrin lenkki, joka kiertää pyöreähkön järven rantoja myötäellen. Loppumatkalla piipahdetaan myös kangasmaisemissa. Suoalueella on piknikpöytä – ja Tastulan lomakylä reitin alku- ja päätepisteessä tarjoaa myös palveluitaan reitin kävelijälle.
Kisk (tai Kiisk) on kylä Pedersören kunnan itäosassa. Runoilijapariskunta Hjalmar Krokfors ja Viola Renvall asuivat täällä aikoinaan Hjalmarin toimiessa kylän koulun opettajana. Kylätalolta alkavan viiden kilometrin luontopolun opastetauluissa on sekä pariskunnan runoja että tietoa alueen kasveista ja eläimistä.
Toholampi lienee tunnettu peltomaisemista, jota kutsutaan yleisesti ”aakeiksi laakeiksi”. Yllättäen seudulta löytyy kuitenkin hieman jylhempää maisemaa – Jämsänkallio, jonka tienoilla kulkee myös muutaman kilometrin polkuverkosto. Luontopolku kulkee niin suolla, mäkisessä kangasmetsässä kuin avokalliollakin.
Entisessä Lohtajan kunnassa sijaitsevan Ohtakarin historia on mielenkiintoinen. Kalastajakylässä on asuttu kausittain, sinne on siirrytty vuosittain parhaaseen pyyntiaikaan. Lyhyt pengersilta saareen saatiin 1970-luvulla. Täällä on sijainnut myös luotsiasema. Nykyisin saareen voi tutustua mm, käväisemällä kalastajamuseossa ja saaren pohjoisreunaa kulkevalla luontopolulla.
Kruunupyyn Kortjärvellä on hassunhauska kävelyreitti, jonka varrella on varmasti ainakin sata asiaa luettavaksi ja katsottavaksi. Reitillä on hupaisia veistoksia sekä lyhyitä ruotsinkielisiä runoja. Tarjolla on myös monipuolista luontoa ja pari erinomaista taukopaikkaa.
Neljän kilometrin mittainen Uittomiehenlenkki on saatu aikaan talkootyöllä vuonna 2020. Se kulkee neva- ja kangasmaisemissa – tarjolla on niin metsäreittiä, pitkospuita kuin haketettua polkuakin. Kierros päättyy Uittomiesperinnealueelle, jossa voi testata tukkilaistaitojaan.
Sulkaharjun luontopolun tavoite on esitellä keskipohjalaista suo-, kangas- ja harjumaisemaa. Reitti nousee Sulkaharjun laelle ja laskeutuu Veritaarnanniittujen suoalueen laitaan. Matkalla voi ihastella lähdettä ja pöytäkuusta eli tapionpöytää.
Pahapuron lenkki on Salamajärven kansallispuisto pienoiskoossa. Aarniometsää, lampia ja järviä, suoalueita, kivikkoa – jopa pirunpeltoja. Seitsemän kilometrin reitti kulkee osaksi Salamanperän luonnonpuistossa, jossa polulta poikkeaminen on kielletty.