Sarkaslampi on yksi Saimaa Geopark -geokohteista. Tänne on luotu tuliterä retkeilyreitti, jonka varrella voi tutustua kahteen eri kalliomaalaukseen sekä vanhaan kvartsilouhokseen. Maisema on myös upea – rantakalliot ovat poikkeuksellisen jylhiä ja jyrkkiä.
Saarajärven kierros on noin kuuden ja puolen kilometrin kierros Mikkelin Suomenniemellä, Karkauksen kylässä. Reitti kiertää Saarajärven sekä viehättävän suorantaisen Kaakkolammen. Matkalla voi pysähtyä Kaakkolammen laavulle – mutta muista kurkata myös reitin varrella olevaan puhelinkoppiin.
Moronvuoren reitti on Valkmusan kansallispuiston merkityistä reiteistä se vähemmän tunnettu. Polku kulkee metsässä, lähellä avosuon laitaa ja vie jylhän Moronvuoren ohi päivätuvalle, jossa voi pitää taukoa ennen paluumatkaa. Edestakaisin käveltynä matkaa kertyy nelisen kilometriä.
Viiden kilometrin mittainen Lövön luontopolku kulkee historiallisella maaperällä kylässä, jossa järjestettiin Ruotsin ja Venäjän välinen rauhankongressi vuosina 1718-1719. Tuosta ajasta muistona on vain siirtolohkare, joka toimi eri leirien rajapyykkinä. Reitin varrella on myös idyllisiä maalaismaisemia ja Sikörenin lintutorni.
Kastelholman linnan eteläpuolella sijaitsevalla Stornäsetin niemellä kulkee useampikin luontopolku. Strandstigen on niistä pisin. Se alkaa 1930-luvulla istutetussa pyökkimetsässä ja jatkuu sitten Lumparnin merenselän ja Tjudnäs träskin rantamaisemissa. Reitin varrella on myös pari mainiota taukopaikkaa.
Bergön luontopolku. Suomessa on samannimisiä luontopolkuja useampikin. Ainakin Espoossa ja Maalahdella, sekä Ahvenanmaalla, Finströmissä. Espoota ja Finströmiä yhdistää myös näkötorni, joka Finströmin reitillä tarjoaa hienot maisemat kohti Getaa ja merenlahtia. Reitin varrella on myös hienoja maalaismaisemia ja 1900-luvun alun tuulimylly.
Hangon Tulliniemi on Suomen mantereen eteläisin piste. Sinne pääsee vain Tulliniemen luontopolkua kävellen. Samalla voi vaikuttua merimaisemista ja Tulliniemen linnuista sekä jatkosodan aikaisesta saksalaisleiristä.
Äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen nousujokea, Hiitolanjokea, on kunnostettu poistamalla padot, joita 1900-luvun alussa voimalaitosten takia rakennettiin. Joen laidalla kulkeva Hiitolanjoen maisemapolku tarjoaa hienoja elämyksiä ja samalla voi tutustua joen historiaan ja ympäröivään luontoon.
Kummakivi painaa luultavasti noin 500 tonnia. Se on kuitenkin aikoinaan jäänyt paikalleen niin, että kosketuspinta alla olevaan silokallioon on vain noin puoli neliömetriä. Kummallinen kivi tosiaan! Kiven luo kulkee parkkipaikalta noin puolen kilometrin mittainen polku – ja matkaa voi jatkaa vielä kauniille Sammalsillalle Pitkänjärven rantaan.
Paltasen esteetön suopuisto on leveä kävelyreitti, joka tarjoaa mainiot suonäkymät ja pari kivaa taukopaikkaa. Reitillä on levennyksiä kalastamiseen. Myös veneen voi vuokrata Paltasen kesäkioskilta.