Hitonhaudan salaisuudet, osa 2

Osapuilleen viikko sitten vein teidät kanssani Hitonhaudan jylhään ja vaikuttavaan rotkoon. Nyt on aika palata noihin maisemiin ja käydä käsiksi Hitonhaudan todellisiin salaisuuksiin. Niihin, jotka löytyvät, kun poikkeaa polulta – tai jopa siellä, mihin yksikään polku ei osaa edes vihjata. Itse rotkon sijaan suuntana onkin nyt kaksi aivan sen läheltä löytyvää, paljon huonommin tunnettua, mutta […]

Etelä-Sorsavesi: Linnasaari, Karhunkivet ja Murhisaaren kivi Leppävirralla

Viime lauantaina kävimme taas meloskelemassa Sorsaveellä. Tällä kertaa eteläpuolella. Ilima oli taasen mitä parrain – melkein hellettä ja lähes tyyntä. Sinnepä oli hankala löytää kannootin laskupaikkaa. Sorsakosken venelaiturista se olisi onnistunut mutta olisimme joutuneet kiertämään Sortoniemen. Ainut paikka, missä ei tullut vastaa lukollinen puomi, oli Tulilahden pohjukka, jossa vaihtuu kunta Leppävirtasta Pieksämäkeen ja Koskentie vaihtuu […]

Euroopan kuningashuoneiden siitosisän merkillinen Maapallopatsas, Saarijärvi

Rutas-Matin Maapallopatsas Saarijärven Mahlun kylällä on tekijänsä Matti Rutasen (1888–1964) kuuden vuoden työn tulos 1950-luvun alussa. Tämä suuri taideteos, jota on joskus jopa mainittu yhdeksi merkittävimmistä suomalaisista naivistisen taiteen saavutuksista, on yhtä merkillinen kuin tekijänsä Rutas-Matti, joka – kuten hän itse itseään kutsui –oli ”arkitähti (arkkitehti), insinyöri , korkeasti koulutettu deknillinen deknikko, Pohjois-Euroopan kenraali ja […]

Ruokolan luola taikayön tienoilla, Urjala

Jo hyvä tovi sitten sain vihiä, että Urjalassa olisi vain rivakan kivenheiton päässä asutuksesta jotain luolantapaista. En innostunut aivan valtavasti. Jos moni vihje suomalaisista luolista vie mitättömän kivenkolon tykö, niin jokin luolantapaiseksi kutsuttu ei antanut liikoja odottaa. Siksipä paikka tuli kierrettyä kerta toisensa jälkeen. Aikaa on niin vähän ja nähtävää niin paljon… Vaan tähdet asettuivat […]

Ammatinvalintakysymys

Sitä kun on ammatin arvannut oikein miehelle sopivaksi niin siinä parhaassa tapauksessa sotkeutuu työ ja huvi merkillisella tavalla. Sitä hetkenä jona istuu työmaalla voipi luulla olevansa vapaalla, ja vapaalla ollessaan se ei tunnu ollenkaan työn teolta. Tämä tekee sellaisistakin arkipäivän esteistä, kuten aamuherätyksestä, melko kevyitä yli kavuttavia. Työmaasta puhuttaessa puhutaan tässä tapauksessa järvistä ja joen […]

Lapinlahden Alapitkän jättikuusi ei nöyrtynyt salaman edessä

Muistan jo lapsuudestani ­– josta on valitettavan kauan – kuinka tätini kotitilan lähellä kasvan kuusen latva näkyi jo kilometrien päästä vitostieltä Lapinlahden Alapitkällä. Majesteettisen puun huippu nousi kuin tummanvihreä pyramidi korkealle muiden täyskasvuisten kuusien yläpuolelle. Niin suuren vaikutuksen puu teki pienen pojan mieleen, että halusin käydä sitä ihmettelemässä aina tätini luona käydessämme. Valitettavasti toiveeni ei […]

Kesäjäätä Varsinais-Suomessa

Tänään Salon keskustasta hivenen lounaaseen sijaitsevalle kohteelle jalkautuessa minut valtasi outo tunne. Metsä näytti jotenkin erilaiselta. En osannut sanoa, mikä siinä oli vialla, mutta tunnelmaltaan se oli jotenkin alistunut, kuin piesty. Sanajalat olivat kumartaneet ja katkenneita korsia näkyi siellä täällä. Pienen, niin ikään laonneen suon jälkeen kiinnitin huomion maahan. Siinä oli epätavallisen paljon puun lehtiä. […]

Kuhanköllykkä

Jos elämässä jotain tulevaa odottaa, niin yhtä varmasti tulee aina myös lähdön hetki. Sellainen oli edessäni seuraavana aamuna. Loma mökkijärvellä oli päättymässä ja aamulla pakkaisimme tavarat autoon ja suuntaisimme sinne, missä ei samaa vapauden tunnetta tavoittaisi kuin Pohjois-Savon järvillä ja vihreiden metsien siimeksessä. Vaan jos edes ripauksen siitä kiireettömyydestä onnistuisi säilyttämään, niin hyvä olisi. Vaan […]

Hitonhauta, Laukaa

Taisi olla vuoden 2001 kesäkuuta, kun kuulin ensimmäisen kerran Hitonhaudasta. Silloin tuumin itsekseni, että kuvaus oli kiehtova, mutta varmasti pisti kertoja vähän lisää juttuihinsa. Mutta nimi jäi mieleen. Ja kun nimi oli jäänyt mieleen, törmäsi siihen säännöllisesti – ja kaikki kerrat viesti oli sama; paikka oli oikeasti mykistävän hieno. Viimeiset viisi kesää on Hitonhaudan reissu […]

Hikihatun kaljavarasto, Karttula

Jos Hikihatun kaljavaraston meinaa nähdä, niin pitää ajaa körryyttää Punnonmäentietä Suonenjoentien päästä noin 2,5 kilometriä Pajupurontien kohdalle. Siinä kohtaa näkyy edessä oikealla oleva masto ja roskapönttöjen kupeella on sen verran tilaa, että auton saa parkkiin. Siihen hyvästelin hyrysysyn ja läksin maston puolelle mäkeen hieman Pajupurontien alapuolelta ja enpä montaa metriä ojan jälkeen taivaltanut, kun kallio […]