Kolhon taajama sijaitsee Keuruuntien varrella, Vilppulan pohjoispuolella. Riihontien varressa on sympaattinen Hyvärisenlampi. Paikallinen Lions Club on tehnyt lammen ympärille ihastuttavan pikku luontopolun – ja tarjolla on myös kaksi laavua tulipaikkoineen.
Mänttä-Vilppulassa sijaitseva Jaakkoinsuo on Suomen vanhin suotutkimusalue. Jaakkoinsuolla on suuri määrä erilaisia suotyyppejä ja valtavasti faktaa niistä. Tutustuminen onnistuu parin kilometrin mittaisella retkeilyreitillä.
Haapakeitaan soidensuojelualueella sijaitsee useampikin merkitty kävelyreitti. Kankaanpäällä, Honkajoen entisessä kunnassa voi kävellä lyhyen polun Huidankeitaan laitaan. Näkötornista avautuu huikea maisema allikoineen, kermeineen ja kuljuineen.
Vimpelissä sijaitseva Kakkurinjärvi on suosittu kalastuskohde, ja sinne istutetaan säännöllisesti kirjolohta. Kakkurinjärvi on oikeastaan suon ympäröimä lampi, jonka ympäri voi kävellä pitkoksia pitkin. Täällä voi ihailla suomaisemaa ja kuunnella lohien polskahtelua.
Pakosuon kierros on yksi Salamajärven merkityistä rengasreiteistä. Se vie kulkijan pitkospuita pitkin avosuolle, pirunpelloille sekä monien metsäpalojen tummentamaan mäntymetsään. Opastustaulut kertovat Pakosuon eläimistä ja kasveista sekä tietenkin Salamajärven metsistä ja soista.
Kuohusoiden suoalue sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Juuan keskustasta. Kuohunkierto on viiden kilometrin polku, jossa kuljetaan suomaisemissa, pääosin ilman pitkospuita. Reitin varrella voi pysähtyä myös koruttoman erämaakirkon penkeille, ihastuttavan suoluonnon keskellä.
Pukkipalon reitti on noin seitsemän kilometrin mittainen kävelyreitti Kurjenrahkan kansallispuistossa, Nousiaisten ja Mynämäen kuntien alueella. Polku vie Pukkipalon aarnialueelle, jossa kävelijä voi myös lukea aarnimetsään liittyviä luontopolkutauluja. Tämän reitin varrella on myös molempien kuntien korkein kohta.
Pomponrahka sijaitsee Turun lentokentän eteläpuolella, lähellä ohitustietä. 135 hehtaarin alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Suolla kulkee noin parin kilometrin luontopolku, suurimmalta osin pitkostettu.
Lieksan Pankakosken tuntumassa sijaitseva Reposuo kuuluu soidensuojeluohjelmaan erityisesti lintuarvojensa takia. Reposuota kiertää 12 kilometrin pituinen Ketunlenkki. Se kulkee avosoilla, metsäsaarekkeilla ja harjumaisemissa – ja onpa tarjolla myös järvenrantanäkymiä.
Punatulkun polun voi reippailla ympäri noin tunnissa. Kolmen kilometrin kävely alkaa Korteniemen perinnetilalta ja vie sieltä Liesjärven rannan kautta sammaleisiin metsiin, harjuille ja soille. Ihastuttavaa rauhaa ja mukavia metsämaisemia.