Vaikka suomalainen luonto on kaunista kaikkialla, niin täytyy todeta, että sen muovanneet voimat ovat pistelleet parastaan Etelä-Konneveden maisemissa. Polveileva ja portaittainen aava järvimaisema kohtaa ylväät vihreät metsät ja jylhän jyhkeät kalliomuodot. Kirkkaissa vesissä ja seudun lukuisissa koskissa uivat Rautalamminreitin uhanalaiset taimenet. Maisema on yhtä aikaa karu ja kaunis, kotoisa kuitenkin ihmiselle oman arvonsa näyttävä: ”Olet […]
Lueskelin illalla ”Puiden kansa” kirjaa, jossa kerrottiin karsikkopuista – vainajien muistoksi karsituista ja lovetuista puista. Loveen tai pilkkaan voitiin kirjoittaa vainajan nimikirjaimet ja syntymä/kuolinaika. Muistelin Leppävirran vastarannalla ihmetelleeni muutama vuos sitten erästä vanhaa mäntyä, joka oli lovettu ja kaiverrettu. Etsin kuvaa – muistelen sen kuvanneeni, mutten löytänyt… Piti lähtee uuvelleen katsastamaan se. Löysin männyn hetken etsiskelyn jälkeen […]
Siitäkin huolimatta, alue sijaitsee valtatie 9:n varressa kutakuinkin Kuopion ja Jyväskylän puolivälissä, on Haavikkolehto seutuna yksi suurista tuntemattomista helmistä. Pinta-alaltaan alle sadan hehtaarin läntti joutuu nöyrtymään monelle muulle kohteelle, mutta maisema- ja luontoarvoiltaan se pystyy pistämään tasavahvasti kampoihin mille tahansa kansallispuistolle. Monelle Retkipaikkalaiselle Haavikkolehto on jo vanha tuttu ja ollemmepa julkaisseet seudulta koko joukon juttujakin. […]
Talvella käydessäni Riihirannan Orpokivellä päätin palata ottamaan selvää Papinkalliosta (kartta). Viikolla läksin aamulenkille Kukkomäelle. Leppävirta-kirjassa on tarina, jonka mukaan pappi olisi tipahtanut hevosen selästä matkalla Riihirannasta Moninmäelle ja kuollut vammoihinsa. Tapauksen muistoksi olisi tapahtumapaikalle tehty pakanallinen karsikko – hakattu kiveen tapahtuman vuosiluku. Kirjassa ei kerrota kiven tarkempaa paikkaa ja kartallakin paikkaa on mahoton tarkentaa. No, suuntasin […]
Kakkisensalo on vielä suhkot erämaata ja suhkot lähellä asutusta. Siellä saa olla ihan rauhassa. Olen käynyt järvillä kalassa muutaman kerran ja ajellut muuten vaan läpi pitkin huonokuntoisia mehtäautoteitä. Palailin mökiltä läpi salon ja tutkin mitä mehtäautoteien varsilta löytyy. Piipahdin Hoikkalammen laavulla makkaralla – tai kotahan tuo oli. Kattelin siinä karttaa ja huomasin että olin lähellä […]
Näissä puuhissa on se mukava puoli, että tuttukin ympäristö pystyy yllättämään yhä uudelleen ja uudelleen. Vaikka jonkun seudun tai paikan luulisi tuntevansa, voi sieltä yllättäen löytyä jotain, josta ei ole ennen ollut aavistustakaan. Itse koin tämän viimeksi lapsuuden maisemissa Suonenjoen Viipperon Mustavuorella. Viipperon kylä on saanut nimensä siellä sijaitsevan järven mukaan. Järvelle moinen nimi on […]
Kuvat ja teksti: Juha Toivanen Niittylahden retkeilyalue sijaitsee Kuopiosta itään noin puolen tunnin ajomatkan päässä keskustasta. Seudulla sijaitsee kaksi huollettua laavua, joista toinen retkeilyreitin varrella ja toinen alueelta kaakkoon. Keväisen retkemme aikana pienet tiet olivat kuitenkin niin niljakkaan liukkaita, että autolla olisi turha edes yrittää perille asti. Huhtikuun alun rospuutto ei kuitenkaan ollut tehnyt Niittylahden […]
Läksin selvittämään viime jouluna kesken jääneitä luolatutkimuksia Vehmersalmella. Nyt pääsin Pirunpesään perille asti. Tarina kertoo, että luolassa on asunut piru, jonka isä on kotoisin Kuopion Hiltulanlahden Vanuvuoresta.Aivan uskomaton paikka. Lähes Orinnoron kaltainen – ei yhtä korkea eikä pitkä. Rotkomuodostelman lisäksi Pirunpesästä löytyy kolme luolaa. Pisin on yli kymmenen metriä pitkä, kapea graniittikallion siirrosrotkossa oleva luola, […]
Vehmersalmen luolatutkimukset ylsivät Savulahteen Muuraismäkeen. Siellä piti olla pienen jyrkänteen juurella, pegmatiittigraniitin ja graniittigneissin rajalla olevassa, vaakatasoisessa, osin preglasiaalisesti rapautuneessa rakoiluvyöhykkeessä luola. 4,5 metriä pitkä, 6,5 leveä ja reilun metrin korkea. Luolalle oli viitotus ja nauhat puissa näyttivät polun paikkaa. Luola löytyi helposti, mutta suuaukko oli matala. Luolalla oli kattava info. Paikallisen muistitiedon mukaan luola […]
Olipa taas kerran käsillä työpaikan virkistyspäivä (syyskuun lopulla 2008), kun puuhamiehet olivat kerrankin keksineet oivallisen käyntikohteen: Tiilikkajärven kansallispuiston Pohjois-Savon ja Kainuun rajaseudulla. Mikäs olisikaan sen virkistävämpää kuin reippailla kymmenen kilometriä erämaisessa maastossa ja nauttia päälle kenttälounas. Kun tilausbussi sitten kurvasi sumuisena retkipäivän aamuna Rautavaaran – Sotkamon maantieltä itään kohti Tiilikkajärven luoteispohjukkaa, oli auto täynnä tuulipukuväkeä. […]