Tag Archive for: koiran kanssa

Onko tässä laavu Suomen kauneimmalla paikalla? Muikkupuro, Hossa

Oli elokuun alku ja suomalainen loppukesä antoi parastaan. Ajelimme pienellä autollamme soraista metsätietä. Minä, mieheni ja koiramme Mosku kuikuilimme ikkunasta maisemia. Auringonvalo siivilöityi hienosti pilvien ja valoisan metsän läpi. Kuntta oli kauniin kellanvihreä ja avara. Puut korkeita ja suoria, tuuli hempeä. Tuleva kansallispuistomme Hossa otti meidät niin kauniisti vastaan, että tuumasimme: näillä nurkin voisi joskus […]

Vaara-Suomen reunalla: Ohtavaara ja Ohtosen erämaa, Pudasjärvi

Kalenterin mukaan oli kesä. Lämpömittarin mukaan ei. Mutta jostakin syystä kesälomat määräytyvät kalenterin, eikä säiden mukaan. Niinpä perheemme vietti heinäkuuta edelliskesien tapaan minun ja vaimoni lapsuusmaisemissa Pudasjärvellä. Erään sunnuntain koiralenkki suuntautui lapsuuden lempimaisemiin Ohtavaaraan, ja sen juurella sijaitsevaan Ohtosen erämaahan. Kohde ei ole mikään virallinen retkeilyalue, mutta maisemiltaan ja luontoarvoiltaan ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Huomasin, että reittimme varrelta […]

Poronpolku Lopella, poroja vain nimeksi

Lähdin porokoirani kanssa Lopelle poronpolulle etsimään etelän poroja. No, eihän siellä tietenkään poroja ollut kuin reitin nimeksi, mutta paimennettavien sijaan löytyi vallan mainiot patikkareitit. Reittejä yhdistelemällä saa 30 kilometrin mittaisen vaihtelevan vaelluksen. Poronpolku on saanut nimensä jo 1960-luvulla, kun alueelle siirrettiin Sallasta 10 poroa Hankkijan koeruokintaa varten. Poluilla kulkijat pääsivät tutustumaan pohjoisen eläimiin, ja kun […]

Avokanootilla retkelle

Suomi on tuhansien järvien maa. Rannikoillamme on maailman laajimmat saaristot, ja maatamme elävöittävät lukuisat erikokoiset joet. Kaupunkiympäristössä vesistöt tarjoavat helpon tien päästä luonnon helmaan, irti arjesta, asumattomiin ja rakentamattomiin ympäristöihin. Vesistöt toimivat myös luonnollisina kulkureitteinä, joita pitkin on liikuttu jo tuhansien vuosien ajan, talvella hiihtäen ja kesällä veneellä. Kanoottien historiaa Ensimmäiset suomalaiset kulkivat vettä pitkin […]

Hämeenkankaan humiseva harju

Selasin yhtenä päivänä aikani kuluksi Luontoon.fi-sivustoa ja Länsi-Suomen retkikohteita. Ikaalisten ja Kankaanpään välissä näkyi kummallinen vaalea alue, joka tarkemmalla tsuumailulla osoittautui pitkäksi harjuksi, Hämeenkankaaksi. Uteliaisuuteni heräsi heti ja ei aikaakaan, kun olin pakannut repun, koiran ja miehen autoon ja huristanut retkemme aloituspisteeseen, Jämikeskukseen. Jämikeskuksesta lähtee kaikkiin ilmansuuntiin huima määrä polkuja, joista kaikkia ei ole merkitty karttaan. […]

Bisajärvi, järvi omien polkujen päässä Vantaalla

Olin retkeilemässä Sipoonkorven kansallispuistossa sateisena arkipäivänä. Tarkoituksena oli tehdä pitkä päiväretki ja tutkailla aluetta. Edellisestä käynnistä oli vierähtänyt jo vuosia, se oli aikaa paljon ennen kansallispuistoa. Kiersin Kalkkiruukin luontopolkua ja olin tekemässä mutkaa matkalle, pistokäyntiä Bisajärvelle. Juuri kun tutkailin karttaa ja mietin suuntaa, jyrähti ukkonen ja taivas aukeni. Toinen koirani säikkyy ukkosen jyrinää, niinpä päätin […]

Elamon kierros, Laipanmaa

Olin varaillut viime kesän elokuiselle viikonlopulle aikaa ja mahdollisuuksia käydä vähän retkeilemässä. Ajatuksena oli lähteä Mandin kanssa ensimmäistä kertaa telttailemaan. Tosin, Mandi vietti ensimmäisen telttayönsä jo edellisenä viikonloppuna Kauhanevalla. Nyt kuitenkin tarkoituksena oli hieman patikoidakin. Lauantaiseen alkuiltaan saakka pähkäilin sopivaa paikkaa, ja joskus kuuden maissa päätin lähteä katsomaan, miltä Pälkäneen ja Kangasalan rajamailla sijaitsevassa Laipanmaassa […]

Kalkinpolttajanpolku, Sipoonkorven kansallispuisto

Taloyhtiössämme tehtiin kattoremonttia, joten oli pakko pitää arkivapaa ja lähteä koirien kanssa päiväksi evakkoon. Jonnekin korpeen teki mieleni… hetkinen… Sipoonkorpi. Siellä en ollutkaan käynyt vuosiin! Kotoa löytyi vielä vanha Sipoonkorven ulkoilukartta vuodelta 2000. Silloin alue oli vain korpi, ei kansallispuisto. Netistä tutkailin, että uutta valmista reitistöä sinne ei oltu rakennettu ja poluthan ovat ja pysyvät. […]

Parikkalan Siikalahti – yksi Suomen arvokkaimmista lintukosteikoista

Saavuimme jo hämärän laskeuduttua ruovikon laitaan. Ajomatka Espoosta Etelä-Karjalan Parikkalaan oli ollut pitkä, mutta väsymys kaikkosi astuessamme ulos autosta. Ilman täytti ruokokerttusten säksätys ja satakielten vihellykset ja rätinät. Taustalla kumahteli kaulushaikara. Kun oikein höristi korviaan, saattoi erottaa luhtakerttusen ja viitakerttusen laulun. Kapusimme katselulavalle juuri, kun ensimmäinen luhtahuitti aloitti yöllisen huittailunsa. Tässä on Siikalahti ehkä parhaimmillaan. […]

Itämeren Aurin matkassa muinais-Hämeeseen – osa I: Nokian Lähdekorpi

Mikä saa kirjailijan kirjoittamaan ja haaveilemaan muinaisuudesta? Minulle suurin inspiraation lähde on metsä, sen tunnelma ja kauneus. Olen asunut vuodesta 2008 lähtien Nokian Lähdekorvessa, kallioiden ja tummavetisten metsäpurojen maailmassa. Nokia sijaitsee Länsi-Suomessa, aivan Tampereen kupeessa, Pirkanmaan pääkaupungin länsirajalla. Kun muutin Nokialle kahdeksan vuotta sitten, en tiennyt paikasta juuri mitään. Nokia oli tamperelaiselle jotenkin liian lähellä jotta […]