Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg asui aikoinaan Saarijärvellä. Hän tutustui luontoon ja samoili samoissa jylhissä maisemissa, joissa nykyään kulkee noin kolmen kilometrin patikkareitti. Julmatlammit-polku kulkee kalliojyrkänteillä ja kirkasvetisten rotkolampien äärellä.
Laulavan mörön polku on 19 kilometriä pitkä janareitti Äänekoskella. Se on saanut nimensä päätepisteidensä eli Laulumäen ja Mörkökorven mukaan. Reitti tarjoilee mm. metsäisiä kankaita ja järvimaisemia.
Kaupallisessa yhteistyössä Visit Puolanka, Puolangan kunta, Paljakka, UVM-hanke, Euroopan unionin osarahoittama Pyssykuljun lenkille (4 km) on helppo lähteä myös pienempien lasten kanssa. Reitti alkaa ja päättyy lammen rannassa olevalta puolikodalta, ja matkan varrella maisemat vaihtuvat yhtenään. Aikuisia hemmotellaan kainuulaisilla vaara- ja järvimaisemilla. Pyssykuljun lenkki Olen tutkinut etukäteen Puolangan keskustan kaakkoispuolelle jäävän Pyssykuljun alueen karttaa ja […]
Kaihun kierros on vajaan kolmen kilometrin mittainen ympyräreitti Mikkelissä. Reitti kulkee leveitä ulkoiluväyliä myöten kahden Saimaan lahden ympäri, osaksi hiekkapäällysteisenä ja osaksi asfaltoituna. Reitin varrella on monta mielenkiintoista palvelua ja kohdetta.
Retkipaikka osallistuu tänä vuonna Nuku yö ulkona joka kuukausi -haasteeseen, ja kesäkuisen vuoron itselleen nappasi tiimissämme Suomen luontokeskus Haltiassa työskentelevä Kikka Rahkonen. Kikan voi bongata Haltian asiakaspalvelusta, jossa hänen työtehtävänsä vaihtelevat laidasta laitaan. Yöpymispaikaksi valikoitui luonnollisesti oma työpaikka: Haltian pihapiirin tuntumassa Nuuksion Pitkäjärven rannalla sijaitseva Skytent-leiri. Kikan yö puussa koitti kesäkuun lopulla. Seurana olivat tapahtumatuottaja […]
Haikkaanlahden retkeilyreitti on noin 18 kilometrin pituinen patikkapolku, joka tutustuttaa Saimaan saariston metsäluontoon ja Taipalsaaren kulttuurimaisemaan. Reitti kulkee suurimmaksi osaksi melko haastavilla metsäpoluilla, mutta myös helppoja hiekkatieosuuksia on tarjolla. Reitin varrella on kaksi laavua.
Noljakan luonnonsuojelualueen maapohja syntyi vuonna 1859, kun Höytiäisen kanavan pato petti. Joensuun luoteispuolelle tuli uusi suistoalue, joka on nykyään merkittävä mm. linnustonsa takia. Soistuvalla alueella kuljetaan pitkospuita pitkin – ja reitin puolivälissä voi tiirailla suiston elämää ja maisemia lintutornista.
Kuhasalo sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Joensuun keskustasta. Tämä entinen saari on maannousun myötä kuroutunut niemeksi ja se on nykyään suosittu ulkoilualue. Täällä voi ihailla Pyhäselän melkeinpä merellisiä maisemia ja viettää eväshetken vaikkapa Kalmoniemen komealla taukopaikalla.
Elovaara sijaitsee lähellä Hammaslahtea, Joensuusta parikymmentä kilometeriä etelään. Toiseen Salpausselän harjuun kuuluva alue muodostaa hyvin rehevän harjujen ja suppien vyöhykkeen. Polkureitistöä on noin neljän kilometrin verran.
Noin 25 kilometriä Joensuun keskustasta kaakkoon – täältä löydät Suuren Kalliojärven, jonka ympäri kiertää mukava, joskin hieman haastava luontopolku. Reitin varrella on jyrkänteitä järvimaisemineen, mutta myös korpimaisemaa ja suo-osuuksia pitkospuineen. Pohjoisrannalla sijaitsee kiva taukopaikka laavuineen.