Paahteista harjuselännettä ja Kuninkaanlähde. Patikkaa Kankaanpään helppokulkuisella Hämeenkankaalla.

Hämeenkankaan laaja alue sopii erinomaisesti retkeilyyn. Maasto on helppokulkuista ja reittiverkostoa riittää. Kankaanpään lähistöllä kannattaa ehdottomasti tutustua Kuninkaanlähteeseen, joka on aikoinaan ollut merkittävä pysähdyspaikka ohikulkijoille – kuninkaallekin!

Hämeenkankaan reitti ja Kuninkaanlähde Kankaanpäässä
Päivämäärä: 17.7.2026.
Luontopolkumiehen reittinumero: 694.
Reitin pituus: Viidentienristeyksen ja Kuninkaanlähteen väli noin 5,5 km/suunta.
Kohokohdat: Helppokulkuiset kangasmaastot sekä hieno käyntikohde, Kuninkaanlähde.
Parkkipaikka: Esim. Viidentienristeys, osoitteessa Kivistönkankaantie 352. Runsaasti tilaa. Paikka kartalla. Kuninkaanlähteen pysäköintipaikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Reitistölle on muutama kilometri Kankaanpään keskustasta. Lisätietoa tekstissä.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia.
Vaativuustaso: Helppo reitti.
Tulipaikka: Useampi tulipaikka.

Olin viettänyt aamun Kankaanpään Honkajoella, viehättävällä Huidankeitaalla. Seuraava kävelysuunnitelma meni pipariksi, kun tukkirekka nimensä mukaisesti tukki tien kohti Haapakeitaan reittiä. Mitä tekisin seuraavaksi? Päätin ajella Kankaanpäähän ja käväistä ainakin Kuninkaanlähteellä. Olin huomannut sinne ohjaavan viitan, kun ajoin pari tuntia aiemmin Kankaanpään ohi. Pysähdyin kaupungin keskustassa kauppaan ja katselin kävelyreittejä. Mitäpä, jos kävelisin Viidentienristeyksestä Kuninkaanlähteelle – molemmat ovat Hämeenkankaan laajan reitistön varrella.

Vielä ennen starttia: huomasin myös polkuyhteyden, joka lähtisi Kankaanpään keskustan läheltä, Pitkämäenkadun päästä, kohti Hämeenkankaan reitistöä. Tämä näkyy kartoissa nimellä Suoluontopolku ja sen mitaksi mainitaan 4,6 km. Päätin kuitenkin ajella Viidentienristeykseen, jotta jaksaisin kävellä helteessä Kuninkaanlähteelle.

Ajoin siis Kivistönkankaantielle ja löysin pysäköintipaikan ja lueskelin hetken opastauluja – ja erityisesti karttaa.

Viidentienristeys on reitin luoteisimmassa osassa. Punaisella merkitty Pirkan ura alkaa läheisestä varuskunnasta ja vie tästä kohti etelää ja Kuninkaanlähdettä. Sinne näyttäisi olevan 5,5 kilometriä matkaa. Melko pian päätin, että 11 kilometrin kävely edestakaisin voisi olla liikaa hellepäivänä ja avoimessa kangasmaastossa. Uusi idea: kävelisin noin kolmen kilometrin päähän Matolaavulle ja takaisin – sitten siirtyisin autolla Kuninkaanlähteelle.

Mainittakoon vielä, että Hämeenkankaan itäreunassa, Jämijärvellä, olin jo aikoinani kävellyt Harjuluontopolun. Sielläkin näyttäisi riittävän reittejä vielä käveltäväksi!

Kävely aloitettu. Vain muutama kymmenen metriä takana. Aurinko paisteli naamaan, kuten kuvan valaistuksestakin voi varmasti havaita. Heti aluksi ohitetaan Viidentienristeyksen laavu.

Laavun vieressä on piknikpöytä – ja tässä on myös hyvätasoinen puusee.

Tämä kävelyreitti, Pirkan ura, on todella leveä ja tasainen. Reittimerkintöjäkin oli – ainakin nämä siniset retkeilijä-kyltit sekä joitakin punaisia nauhoja ja maalimerkkejä, joiden luulen olevan nimenomaan Pirkan uran opasteita. Varsinkin tässä alkumatkalla puusto on melko vähissä, joten kuumana päivänä ei ole varjoa tarjolla.

Koko reitin hankalin kohta lienee tässä – eikä sekään kovin hankala. Hetken aikaa sai tarpoa vähän syvemmässä hiekassa. Naureskelin ylittäväni Saharan. Pyöräilijöiden jälkiä oli paljon, ja heitä tapasin reitillä useammankin. Kukaan muu ei ollut tässä säässä lähtenyt tänne kävelemään.

Varjoa tarjolla! Kävelin reitin oikeassa reunassa, jotta välttyisin paahteelta. Itse asiassa pidän tällaista kangasmaastoa hellepäivän parhaana kävelypaikkana – puut tuovat vähän suojaa, eikä hyttysiä ja paarmoja ole liikaa.

Jonkin aikaa reitti kulkee Isokeidas-nimisen suoalueen laidalla. Polku näyttää kuvassa kapeammalta, ja sitä se onkin. Muutaman kymmenen metrin matkan saattoi kävellä pienemmällä polulla aivan suon tuntumassa.

Kaksi ja puoli kilometriä kävelyä takana. Minä käännyin risteyksestä kohti Matolaavua.

Tasan kolme kilometriä ja mainio taukopaikka, Matolaavu. Istahdin laavun laidalle juomaan vettä ja nauttimaan eväistä. Täälläkään ei ollut muita ihmisiä, vaikka pyöräilijöitä hurautteli ohitseni tämän tästä.

Taukoilin noin kymmenen minuuttia ja aloin palailla takaisin. Mukavasti sujui. Paluumatkalla huomasin myös jonkinlaisen kilometritolpan – tässä lienee vielä kilometri matkaa Viidentienristeykselle.

Kuuden kilometrin kävely tehty. Palataanpa muihin faktoihin blogin loppumetreillä. Nyt vaihdoin kuivan paidan päälle ja siirsin auton Kuninkaanlähteelle. Pysäköintipaikka löytyy Kyrönkankaantien alusta (matkalla ohitetaan Kuninkaanlähteen caravan-alue, jossa on myös palveluja tarjolla – sieltä olisi voinut vaikkapa hakea jäätelön kävelyiden välissä). Opastauluissa on tietoa niin seudun Geopark-kohteista kuin itse Kuninkaanlähteestäkin.

Reittikarttaa täällä ei varsinaisesti tarvittaisi, sillä pysäköintipaikalta on parinsadan metrin leveä väylä lähteelle.

Kuninkaanlähde on ”uusittu” tänä vuonna, 2026. Jopa pysäköintialue ja kulkureitti olivat uusia, samoin kulkusilta ja katselutasanne. Lähdealtaaseen on tehty luonnonkivireunus, ja pusikkoa on raivattu. En olisi tätä välttämättä arvannut, mutta kuulin paikalla olleen neljän hengen porukan keskustelevan asiasta ja kuulin lauseen: ”Tää on rakennettu tänä kesänä.” Lähteestä tulee vauhdilla vettä, sitä on melkeinpä vaikea uskoa.

Sillalla ja tasanteella on muutama luontoaiheinen taulukin. Yksi niistä mainitsee harvinaisen täällä kasvavan sammallajin, otalimisammalen. Samoin täällä kasvaa harvinaista lähdesaraa. Sitä voisi löytää läheisen Ylisenlammen läheltä.

Lopuksi vielä katsaus Kuninkaanlähteen historiaan. Se on aikoinaan ollut merkittävä paikka eränkävijöille ja ohikulkeneille. Lähteen ohi kulki historiallinen maantie, joka yhdisti Etelä-Suomen (kuten Hämeenlinnan ja Turun) Pohjanmaahan. Vuonna 1752 kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi tähän juottamaan hevosiaan ja ruokailemaan – tästä sai lähde sitten nimensä. Tapahtumasta on lähteen luona myös kivitaulu.

Näin päättyi Hämeenkankaan kävelyt. Hoksasin, ettei Pirkan ura olisi tuonut minua lähteelle, olisin luultavasti joutunut kävelemään jonkin matkaa tien laitaa. Lähtöpaikan kartassa näytti siltä, että Kuninkaanlähde olisi reitin varrella, mutta tarkemmin katsottuna kyse onkin Kuninkaanlähteen taukopaikasta, joka ei ole aivan lähteen vieressä.

Kävelyä kertyi vähän yli kuusi kilometriä. Kangaskävelyyn käytin puolitoista tuntia, lähteellä piipahdin varmaankin noin vartin verran. Kuninkaanlähteellä oli muutamia muitakin turisteja.

Kangasmaasto ja leveä ulkoiluväylä tekivät kävelystä helpon. Reitillä ei ole pientä hiekkadyyniä kummempaa hidastetta. Polkupyöräilyyn Hämeenkangas sopii varmasti todella hyvin. Lisätäänpä vielä, että Viidentienristeyksen lähellä oli leppoisan näköinen frisbeegolfrata. Siispä: erinomainen kesäloman kohde, varsinkin Kuninkaanlähde.

Sijainti: N=6861727.766, E=262124.707 (ETRS-TM35FIN)

GEO:lat=61,8140544, GEO:lon=22,4831883

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Mustasaarenkeidas
Harjuluontopolku
Huidankeidas

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.