Kaasmarkun luonnonkaunista jokilaaksoa ja historiaa – Keskisen myllyn luontopolku Ulvilassa.

Ulvilan Kaasmarkussa sijaitseva Keskinen mylly on hyvässä kunnossa, kiitos aktiivisen mylly-yhdistyksen. Se toimii kyläläisten info- ja tapahtumapaikkana – ja sen pihalta voi startata noin parin kilometrin luontopolulle Kaasmarkunjoen rannoille.

Keskisen myllyn luontopolku Ulvilassa
Päivämäärä: 17.7.2026.
Luontopolkumiehen reittinumero: 695.
Reitin pituus: 1,8 km.
Kohokohdat: Kaasmarkunjoen maisemat ja rehevä luonto sekä Keskisen mylly ja sen historia.
Parkkipaikka: Myllärinkujan päässä, puolen tusinalle autolle. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ainakin Onnibus liikennöi Porista Kaasmarkkuun. Lisätietoa esim. matka.fi.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Kesällä valitsisin pitkät lahkeet, sillä reitin varrella on melko rehevää luontoa ja jopa nokkosia.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka.

Kaasmarkku oli sopivasti ajoreitin varrella. Nyt oli aika tutustua Keskisen myllyn polkuun, joka oli ollut jo jonkin aikaa toivelistallani. Olin kirjoittanut omaan dokumenttiini, että reitti lienee kivikkoinen ja että tänne ei luultavasti kannattaisi lähteä sateella. Nämä muistiinpanot perustuivat varmasti Miran blogiin samasta polusta. Tänään oli helteistä, joten kivet eivät varmasti olisi liukkaita.

Saavuin Myllärinkujalle heinäkuisena perjantaina, iltapäivällä. Paikalla oli pari autoa. Jonkinlainen talkooporukka kunnosti Keskisen myllyn pihalla olevaa lavaa, jos oikein katsoin. Siirryin tutustumaan luontopolun opastauluun, jossa on melko lailla infoa. Tässä on infoa myllystä ja sen historiasta, Kaasmarkunjoen lehtoalueesta, täällä sijainneesta verkatehtaasta (joka paloi maan tasalle vuonna 1926) ja jonkin verran myös luontopolusta.

Luontopolun kartta on yksinkertainen, piirretty A4-dokumentti. Tosin kartan ilmansuunnat ovat jotakuinkin ylösalaisin – mylly on joen pohjoispuolella, Tehtaan silta on reitin itäisin kohta ja Koiviston silta läntisin. Harmittelen näin jälkeen päin, etten lukenut karttaa tarpeeksi tarkkaan – jäi käymättä laavulla, joka oli hieman reitin ulkopuolella.

Luontopolun aloituspiste on myllyn takana. Pidempi retkeilyreitti vie Salomonkalliolle Nakkilaan. Sinne lienee noin seitsemän kilometriä ja Puolivälin tulet -nimiselle taukopaikalle juuri puolet siitä eli 3,5 km. Luontopolku kierretään täällä myötäpäivään.

Ensimmäinen opastaulu kertoo Keskisen myllyn perustetun mahdollisesti jo 1500-luvulla.

Luontopolku aloitetaan erikoisessa maastossa. Joen keskellä on pitkulainen saari, jota pitkin kuljetaan ainakin viitisenkymmentä metriä. Polku on mielenkiintoinen, mutta ehkä hiemen hankalahko kivien ja juurien takia.

Reitti nousee saarelta joen pohjoisrannan töyräälle noin sadan metrin kävelyn jälkeen. Tässä ohitetaan vanha riihi ja saavutaan hevoshaan laitaan.

Parinsadan metrin kohdalla voi tehdä piston Hauennokkaan. Se on joenmutkassa oleva niemi, jonka keskellä on myös pieni niitty.

Hauennokassa voi tehdä vierailun tässä rauhallisena virtaavan Kaasmarkunjoen rantaan.

Tämän jälkeen palasin hevoshaan laitaan. Reitti kulkee vielä jonkin matkaa pellon reunassa.

Reitin itäisin piste on Kivialhontie.

Tietä pitkin kävellään juuri sen verran, että joki ylitetään – ja heti sen eteläpuolella polku sukeltaa taas rantametsään.

Reitti ohittaa vanhan verkatehtaan rauniot ja saapuu hienoon lehtoon. Se on opastaulu mukaan suurruoholehto, jossa kasvillisuus on runsasta. Täällä kasvaa mm. mesiangervoa, tesmaa, lehtotähtimöä ja ranta-alpia.

Taas käydään pellon laidassa ja sen jälkeen laskeudutaan joen tuntumaan. Nyt opastaulu kertoo harmaaleppälehdosta. Reitti jää melkeinpä kasvillisuuden alle – tässäkin kasvaa esimerkiksi korkeaa mesiangervoa.

Kolmannen kerran noustaan pellon laitaan, nyt kuljetaan ison perunapellon ja joen välissä.

Tämä osuus loppuu ”tunneliin”, jonka puiden ja pensaiden oksat muodostavat. Puolitoista kilometriä kävelty. Luontopolkumies tulossa tunnelista.

Koiviston siltaa pitkin ylitetään taas Kaasmarkunjoki. Vasemmalla olisi ilmeisesti ollut reitin taukopaikka laavuineen, en valitettavasti hoksannut käydä siellä.

Neljäs kerta pellon laidassa. Reitti kulkee hetken viljapellon vieressä, kunnes se sukeltaa viimeiselle metsäosuudelle joen laitaan.

Polku päättyy myllyn viereen. Nykyinen rakennus on 1910-luvulta, koska edeltäjä paloi tiettävästi vuonna 1914. Jauhatus päättyi 1970, ja sen jälkeen mylly oli jo pahasti rappeutumassa, kunnes mylly-yhdistys aloitti sen korjaamisen 1989. Kylällä on ollut muitakin vesimyllyjä, mutta ne ovat tuhoutuneet.

Näin päättyi tämä kävelykierros, jonka mittasin 1,8 kilometrin matkaksi. Aikaa käytin noin 40 minuuttia. En tavannut muita kävelijöitä.

Keskisen myllyn luontopolku on keskivaativa. Korkeuseroja on jonkin verran ja alkumatkan kivikkoinen osuus hankalahko. Toki bloggari Mira oli kävellyt reitin lapsien kanssa, ja koko porukka näyttää pärjänneen hyvin. Reitti on vallan mukava, lehtoluonto kaunista – ja myllyn historia mielenkiintoinen. Kiitos mylly-yhdistykselle sen ylläpitämisestä!

Sijainti: N=6823249.030, E=235155.376 (ETRS-TM35FIN)

GEO:lat=61,4520716, GEO:lon=22,0290011

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Joutsijärven luontopolku
Lanajuovan luontopolku
Näsin luontopolku (tulossa)

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.