Saksalainen tähtitieteilijä Struve halusi selvittää maapallon muotoa ja rakennutti kolmiomittausketjun Mustaltamereltä aina Jäämerelle asti. Yksi Unescon suojelema kolmiomittauspiste on Jyväskylän Oravivuorella. Paikalla on nykyisin muistona kolmiomittaus- ja näkötorni. Oravivuoren polku kipuaa korkealle mäelle, tornin juurelle – ja jatkuu komealle paikalle Päijänteen rantaan.
Tampinkierros on kolmisen kilometriä pitkä luontopolku Petäjävedellä. Luontopolku kiertää Teerijärvensuon, osin pitkospuita ja osin suon reunametsissä kulkevia polkuja pitkin. Puolessavälissä polkua piipahdetaan Teerijärven rannalla, paikalta löytyy myös taukopaikka laavuineen.
Isojärven kansallispuistossa on nykyisin mukava määrä rengasreittejä. Savottapolku on Heretyn metsätyökämpältä lähtevä reilun kymmenen kilometrin kierros, jonka varrella on komeita vanhoja metsiä ja pieniä suopainanteita. Reitillä on useampikin mukava taukopaikka – ja reitti on mukava lopettaa Heretyn kämpässä kahvin ja tuoreen pullan äärellä!
Someron syrjäisiltä kulmilta, päättymättömältä tuntuvan ja pomppuisan hiekkatieverkoston päästä löytyy kirkasvetinen Iso-Valkee-niminen järvi, jonka ympäri kiertää luontopolku. Parkkipaikalle on vaatimaton viitoitus Murjuntieltä, ja P-alueelta löytyy uimiseen sopivan rannan lisäksi tulipaikka ja käymälä. Lähellä on myös laavu. Parkkipaikalta on helppo suunnata sinisin maalimerkein merkitylle luontopolulle, joka kiertää koko järven pysytellen melko visusti veden äärellä. Järven vastarannalla […]
Tästä jatkuu reissutarina Herajärven kierrokselta, Kolin kansallispuistosta. Mikäli ensimmäinen osa on lukematta, löydät sen täältä. Sikosalmen vedenylitys onnistui hyvin ja kuivana, jos hiestä märkää t-paitaa ei lasketa. Paita ei ollut märkä siksi, että vetolautan vetäminen olisi ollut erityisen raskasta, vaan koska aurinko alkoi paahtaa kuumasti ja lämpötila alkoi olla jo hellelukemissa, vaikka kello ei ollut […]
Fatisaari on kallioinen metsäsaareke eteläpohjalaisen Hangasnevan keskellä. Fatisaarelle on rakennettu laavu kallion päälle ja sinne voi tallustella suon poikki yli kilometrin mittaista pitkospuureittiä. Virallinen polun aloitus on kolmen ja puolen kilometrin päässä Tuuralan metsästysmajalla, josta suolle pääsee metsäteitä ja -polkuja pitkin.
Yliluoman kylä (entisessä Ylihärmän kunnassa, joka kuuluu nyt Kauhavan kaupunkiin) on tunnettu puukkojunkkari Antti Rannanjärven kuolinpaikkana. Tärkeät paikat on merkitty kylteillä teiden varsiin ja niihin voi tutustua matkalla Ketunlenkin, noin kolmen ja puolen kilometrin kävelyreitin lähtöpaikalle. Ketunlenkin varrella on vielä nähtävyys samassa hengessä, akantappokallio.
Jääkauden loppuvaiheen sulamisjoet ovat luoneet hiekkaisen Haaruskankaan, jossa on asuttu jo kivikaudella. Haaruksen retkeilyreitistön varrella onkin nähtävissä kivikautisen asumisen jälkiä pyyntikuoppineen, mutta myös tuoreempia kuoppia eli tervanpolttoon tarvittuja tervahautoja. Maisemassa on vielä isompiakin kuoppia – ne ovat peruja 1900-luvun hiekanotosta ja ajan saatossa muuttuneet pieniksi lammiksi.
Lappajärvi on syntynyt yli 70 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin tekemään kraateriin. Pyhävuori-Lakeaharjun patikkareitti kulkee kraaterijärven reunavallilla, joka nousee jopa 100 metrin korkeuteen järven pinnasta. On sanomattakin selvää, että reitin kohokohtia ovat Lappajärven dramaattiset maisemat.
Poutaisena heinäkuun päivänä lähdin tutustumaan Kolin kansallispuistoon. Kolin komeita ja tunnettuja luonnonmaisemia on tullut käytyä hämmästelemässä aikaisemminkin, mutta kansallispuisto on jäänyt itseltä vielä näkemättä. Niinpä päätin korjata asian ja valitsin reitiksi Kolin kansallispuiston maisemissa kulkevan Heräjärven kierroksen. Herajärven kierroksen pituudeksi voi valita joko 40 km tai 60 km. Lyhyempi reitti kiertää Herajärven pohjoispään ympäri, ja […]