Tag Archive for: historia

Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot, Rauma

”Ol niingon gotonas”. Näillä sanoilla toivotetaan ulkopaikkakuntalainen saapuvaksi Suomen kolmanneksi vanhimpaan kaupunkiin – tai oikeastaan neljänteen mikäli Viipuri halutaan laskea mukaan. Kaupungin katsotaan perustetun, kun Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja. Tämä tapahtui armon vuonna 1442. Ennen erioikeuksien […]

Millainen paikka on Haaralan Multapakat Viitasaarella?

Multapakat. Erikoinen nimi kartalle herätti huomion ja sai uteliaisuuden kasvamaan niin, että viimein se läikähti yli äyräidensä ja asiasta piti ottaa selvää. Ensin tarkempaan tausta-aineistoon perehtymällä, sitten luonnossa. Multapakat on arvoluokan neljä tuulikerrostuma, kaikkiaan 22,5 hehtaarin muodostelma. Alueella hivenen katkonainen paraabelidyyniketju tasaiseksi huuhtoutuneen harjumuodostuman länsireunalla. Se muodostaa kaaren, joka avautuu itään. Mittaa sille tulee kaikkinensa […]

Salpalinjan salat: Rutolan miehistöluola

Joskus pari vuotta takaperin asetin itselleni muutaman tavoitteen, kun aloitin Willimiehen jäljillä -blogin. Tavoitteet olivat tietenkin melkoisen haasteelliset, kuten tienata bloggaamisella rahaa, saada oma pärstä pari kertaa paikalliseen aviisiin, saada kohtuullinen määrä lukijoita jne… No tiesin jo etukäteen, että tuskin onnistuvat, mutta tavoitteita ne olivat silti. Raha on toki kiertänyt tekijät kaukaa, mutta pari kertaa […]

Lemböten kappeli, Lemland, Ahvenanmaa

Ahvenanmaan halki ovat kautta aikain kulkeneet idän tärkeät merireitit, joista voisi mainita esimerkiksi viikinkien idäntien ja maailman vaarallisimman vanhan postitien Ruotsista Suomeen. Tärkeät reitin ovatkin synnyttäneet Ahvenanmaan rannikolle merenkulkijoille tärkeitä levahdyspaikkoja. Lemböten keskiaikainen satama on eräs sellainen. Sen varhaisimmat merkinnät ulottuvat 1200-luvun jälkipuoliskolle, mutta sen historia voitaisiin kirjoittaa jopa rautakauden lopulle 1100-luvulle, jolloin viikinkien tiedettiin […]

Tenholan muinaislinna, Hattula

Viime vuoden elokuun alku ei ollut parasta retkeilyilmaa pitkään jatkuneiden sateiden takia, mutta ennen koulujen alkamista olimme kuitenkin päättäneet tehdä vielä yhden pidemmän retken Kanta-Hämeen maisemiin. Uumoilevasta sateesta piittaamatta huristelimme jo ennen kukonlaulua Turusta kohti Hämeenlinnaa, jota kohti saavuttaessa sumu ja tihkusade tuntuivat vain pahenevan. Retkemme ensimmäiseksi kohteeksi olimme valinneet Tenholan muinaislinnan Hattulassa, joka onkin […]

Adolfin kammi, vesiputous ja lentokoneen hylky, Kaldoaivin erämaa (Utsjoki)

Järvien, lampien ja soiden täplittämä Kaldoaivin erämaa Suomen pohjoisimmassa osassa kätkee sisäänsä monta mieltä kiehtovaa tarinaa ja kohdetta. Esittelen tässä niistä kenties erikoisimmat, joihin kävin tutustumassa syksyllä 2013. Eräänlaisia osin maahan kaivettuja asumuksia on käytetty Pohjolassa jo tuhansia vuosia sitten. Ne ovat alunperin olleet hyvin yksinkertaisia puurunkoisia turve-, savi- tai maapeitteisiä pieniä yöpymistiloja, joita muun […]

Peltolan mäkitupalaismuseo Luhangalla

Luhangan Tammijärvellä sijaitseva Peltolan mäkitupalaismuseo on elävää suomalaista sosiaalihistoriaa. Rakennukset, interiöörit ja esineistö kertovat konkreettisesti siitä köyhästä ja kovasta elämästä, jota mäkitupalaiset viettivät 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Rakennuksia Peltolan kyläksi kutsutussa paikassa on 19, joista kolme on asuinrakennuksia. Niiden lisäksi on ulkorakennuksia: aittoja, navetta, talli, savusauna ja latoja. Kylän vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Ne kuuluivat alun […]

Kivikautista hiihtoa

Hiihtokauden alkamista odotellessa luodaan katsaus esi-isiemme hiihtoharrastukseen heidän jättämiensä merkkien kautta. Kivikauden liikuntavälineitä olivat kesällä vene ja talvella sukset ja reki. Venekuvia Suomen kalliomaalauksissa on runsaasti, mutta hiihtämistä kuvaa vain yksi maalaus. Se on Laukaan Saraakalliolta ja jossain määrin tulkinnanvarainen heikon näkymisensä takia. Suksi on kuitenkin kivikaudelta lähtien ollut tärkeä väline lumisessa maastossa liikuttaessa, erityisesti […]

Jalkalan Lappi eli Savon saamelaisten viimeinen seutu, Suonenjoki

Jalkalan Lapiksi kutsutaan seutua Suonenjoen Luukkolan kylän koillispuolella. Siellä on koko joukko omaa nimeä kantavia kiviä. On muunmuassa karhukivi, hirvikivi, kettukivi, ilveskivi, kirkkokivi, ahmakivi ja susikivi. Osa näistä nimistä löytyy nykyisistä kartoistakin. Joskus nuo kivet ovat olleet seutua alunperin asuttaneiden saamelaisten seitoja. Pyhiä paikkoja, joissa asuavia henkiä on kiitetty ja joilta on myös pyydetty onnea […]

Montellin maja, Vuontisjärvi, Enontekiö

Montellin maja tunturissa Vuontisjärven yläpuolella Vuontis- ja Keräskeron muodostamassa tunturihangassa on Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa retkeileville tuttu levähdyspaikka. Olen kavunnut sinne neljästä eri suunnasta, Vuontisjärveltä, Nammalakurusta, Hannukurusta ja Keräsjärveltä. Vuontisjärveltä on lyhyin matka, 3 kilometriä, mutta nousu on paikoin jyrkkä ja työläs niin kesä- kuin talviaikaan. Lasku vaatii varsinkin liukkailla keleillä varovaisuutta ja voi olla suorastaan hengenvaarallinen. […]