”Minä seison metsässä paljain jaloin ja nautin siitä että olen.”

Paljaiden jalkojen alla tuntuu pehmeä metsän maa. Siinä askeleiden pohjana lepäävät suloisena mattona ne, jotka viime kesänä kukoistivat. Ne on talvi nyt taivuttanut, mutta okran lomasta uudet vihreät jo kurkistelevat, uskaltaako tähän Lapin luontoon nousta tänä vuonna laisinkaan. Pitäisi useammin kävellä metsässä paljain jaloin. Iholla tuntuu hyvältä, fyysinen ja henkinen yhteys maahan on suora. Pehmeät pudonneet lehdet ja […]

Korppi, musta lintu, kuoleman tuoja, erämaiden älykkö

Kuljen kuusten katveessa kiemurtavaa polkua. On aivan hiljaista. Vain pieni tuulenvire, askelteni rasahdukset ja jostain loitompaa kuuluva korpin huuto. Jatkan taivalta, kunnes saavun pienen aukean reunaan tähystämään. Tavoitan kuin tavoitankin katseellani mustan linnun, joka lentää länteen. Korppi se siellä. Monen reissun kaveri, joka tulee kun sille sopii, ilmoittaa itsestään ja lentelee taas matkoihinsa. Korppi ja […]

Ei se mitä näen, vaan se mitä koen

Luonnossa hetket ovat niin paljon enemmän kuin vain se, mitä silmillä voi nähdä. Siksi en kuvaa sitä mitä näen, vaan sitä mitä koen. Eilenkin Glimsinjoen luontopolun kauneus oli niin kokonaisvaltaista, että sen edessä meinasi pakahtua. Lintujen laulu, veden solina ja kohina, tuulen suhina. Kaikki kevätkesän tuoksut. Valon ja varjojen leikki lehvästöjen keskellä. Ja sitten kaikki […]

”Kaukana järven jäisen selän tuolla puolen vaarat kohoavat kaikissa sinen väreissä. Toisin kuin ne, minä olen tässä maailmassa vain vieraana.”

Kirkkaan auringon alla työnnän käteni syvälle lumeen. Kevään viimeinen sohjo kietoutuu käden ympärille, menee sormien väliin ja sormuksen alle. Puristan käden nyrkkiin ja painelen karkeaa, kylmää lunta sormien välissä. Se narskuu ja rahisee, tuntuu hyvältä, kylmältä. Painelen lunta poskille ja otsalle, sulaessaan hanki antaa viimeiset voimansa viilentääkseen minua paahtavana kevätpäivänä. Lumi on häviämässä. Se muuttuu vedeksi, […]

”Aavassa mielenmaisemassa kelpaa viipyillä. Puut ja rannan ääriviivat mustina, taivas ja vedenkansi väreillä kirjotut.”

Päivä kääntyy illaksi, ja ilta iltataivaan taivasteluksi kesken kotimatkan. Paremmansorttiseksi. Pitää pysähtyä hetkeksi. Aavassa mielenmaisemassa kelpaa viipyillä. Puut ja rannan ääriviivat mustina, taivas ja vedenkansi väreillä kirjotut. Tuuli vaikenee, linnut eivät. Jostain loitompaa kaulushaikaran tumma torvensoitto säestää rantalepikon sirkutusta. Hankain narahtelee rauhallisen soudun rytmissä. Läheisellä laiturilla nuorilempi pussailee. Vastarannalla nauretaan. Kevät on täällä, ja ripaus […]

Tuomas Holopainen ja maailman kaunein fakta

Tuolla koivulla, josta tuo halko on otettu, niin sillä ja meillä on sama esi-isä. Nämä on faktoja, ja se on minulle maailman kaunein fakta. Se saattaisi olla hyvin tärkeä oivallus ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta, että me ymmärtäisimme kaiken yhteyden. Pimeän kodan sylissä tohisee kirkas tuli, puut puhaltavat viimeiset voimansa pehmeänä lämpönä ja savuna. Marraskuisen iltapäivän sade naputtelee kodan […]

Unelmien UKK

Mielikuvat auringonlaskuun värjäytyvistä tuntureista ja silmän kantamattomiin näkyvistä lumipeitteistä saivat sielun janoamaan Lapin-vaellusta. Olen aina rakastanut seikkailuja, luonnossa liikkumista ja pärjäämistä luonnon armoilla, mutta tällä kertaa mukaan oli tarttunut myös epävarmuus ja hieman pelkoakin tulevasta retkestä. En antanut pelon lannistaa. Ehkä tarkistin vain normaalia huolellisemmin, että kaikki tarvittava varmasti olisi matkassa, ja olivathan ne. Jätin […]

Mettäterapiaa ja tassuterapiaa Utsjoella ja Inarissa

On talvinen pakkaspäivä Utsjoella, ja sytyttelen tulia laavuun seuranani vapaaehtoistoimijat Jesse ja Nala. Jesse on jo kokenut vapaaehtoinen, mutta Jessen kämppäkaveri Nala on ensimmäistä kertaa mukana. Eväkset sijoitamme tällä kertaa katon rajaan, koska uusi vapaaehtoisemme on myös aina valmis ruuanmaistelija. Alamme keittelemään nokipannukaffeja ja odottelemme asiakkaita saapuvaksi. Jesse ja Nala työskentelevät kanssani SámiSoster ry:n Goaikkanas […]

Ystävänpäivä Tiilikassa

Jostain pienestä se taas lähti, olisikohan ollut joku tv-ohjelma tai netissä nähty kuva. Löysin eräästä kaupasta kiinanlyhtyjä, ja se oli varmaan viimeinen silaus, joka löi suunnitelmat lukkoon. “Kuules, lähdettäiskö hiihtovaellukselle ensi viikonloppuna?” Vastaus oli selvä kysymättäkin: ”Lähdetään vaan, kiva!” Starttasimme ystävänpäivän aamuna matkaan jo heti seitsemän jälkeen. Ilmassa oli jännitystä ja epävarmuutta mitä vastassa sattuisikaan odottamaan. […]

Syksyn Samoilija Kevolla

Kannan harteillani koko maailman taakkaa, niin kuin ystäväni sen minulle valotti. Kannan huolta lapsista jotka kärsivät, toisiaan kappaleiksi repivien erovanhempien sivusta seuraajina. Entä ne vanhukset jotka elävät yksinäisyyttään viimeiset vuotensa, odottaen vain pois pääsyään tai sitä vierailijaa, joka vaan istuisi siinä, jos yhteistä puheenaihetta ei sattuisikaan löytymään? Entä ne uuden elämän uskon tai elämäntapaoppaiden kautta […]