Aatoksia vavan varresta ja verkon päästä

Sitä kun luonnossa liikkuu oli sitten järvellä tai metsässäkin, niin siinä sitä on oivaa aikaa harjoitella ajattelua, jos sitä haluaa. Se siinä ajatuksen juoksussa tuli sitten vastaan se hetki, kun oli aateltava omat tekemiset lävitse. Mikä se saapi miehen toisensa perään lähtemään järvelle ja kokemaan kalan viettiä. Herkempi tekee tästä johtopäätöksen, ettei usean miehen aatos […]

Ammatinvalintakysymys

Sitä kun on ammatin arvannut oikein miehelle sopivaksi niin siinä parhaassa tapauksessa sotkeutuu työ ja huvi merkillisella tavalla. Sitä hetkenä jona istuu työmaalla voipi luulla olevansa vapaalla, ja vapaalla ollessaan se ei tunnu ollenkaan työn teolta. Tämä tekee sellaisistakin arkipäivän esteistä, kuten aamuherätyksestä, melko kevyitä yli kavuttavia. Työmaasta puhuttaessa puhutaan tässä tapauksessa järvistä ja joen […]

Hikihatun kaljavarasto, Karttula

Jos Hikihatun kaljavaraston meinaa nähdä, niin pitää ajaa körryyttää Punnonmäentietä Suonenjoentien päästä noin 2,5 kilometriä Pajupurontien kohdalle. Siinä kohtaa näkyy edessä oikealla oleva masto ja roskapönttöjen kupeella on sen verran tilaa, että auton saa parkkiin. Siihen hyvästelin hyrysysyn ja läksin maston puolelle mäkeen hieman Pajupurontien alapuolelta ja enpä montaa metriä ojan jälkeen taivaltanut, kun kallio […]

Ukkostaa

Ulkona oli lämmin, mutta rauhoittunut tuuli toi pienen, raikkaan tuulahduksen, joka tuntui hyvältä vasten kasvojen ihoa. Itäiseen taivaanrantaan kumpusivat korkeat pilvet. Jostain kaukaa kuuluivat kesän ensimmäisen ukkosen jyrähdykset. Kuinka olinkaan odottanut tuota ääntä! Tällä kertaa pilvet kiersivät jostain loitompaa. Vaan vielä ne kohdalle osuisivat. Jäin pohtimaan, kuinka pienet asiat ja erityisesti niiden yhdistelmät tekevät monesti […]

Ei ole kesäyötä kauniimpaa

Vaikka toissa-aamuna pakkanen kipusi kolmeenkymmeneen, niin tämä päivä muistutta taas, että alle kolmen kuukauden päästä saa ihastelle toinen toistaan kauniimpia kesäöitä.

Hetki riittää

Olkoonkin luonto täynnä toinen toistaan vaikuttavampia paikkoja, niin niitäkin suurempi elämys on yksi ainoa oikea hetki. Eilenkin paikka, joka päivällä olisi likimain ruma, hakkuuaukean reuna, sai pimeydestä viitan ja kuusta kruunun. Lopputulos oli kokonaisvaltaisen hieno hetki. Katsella saunan jälkeen koivujen tummia hahmoja, kiitäviä pilviä, kuun valossa kimeltäviä jääkiteitä ja kuunnella sitä, kun ei ole yhtään […]

Ajatuksia nuotiolta – tiedon sorteista

Nuotioon tuijotellessa sitä tulee pohtineeksi kaikenlaista. Joskus suurempia, joskus aivan mitättömiä. Tällä ajatukset tarttuivat tietoon. Retkipaikassa on kohdetietoa ja paikkatietoa, vaan onpa joukossa välillä rippeitä sellaisestakin ihmeestä kuin arkitieto. Arkitieto lienee tiedon laaduista jalointa lajiketta. Se on tiedon laji, jossa lahjakkaat oppii toisten virheistä, tavalliset omista ja idiootit eivät niistäkään. Sitä saattaa harrastaa ihminen jos […]

Talven luonto houkuttaa ja koukuttaa

Lounais-Suomessa kuluneena talvena ei ole toistaiseksi ollut niin paljoa lunta, että omat hiihtoladut olisi pystynyt kyntöpellolle tai metsään tekemään. Joulun tienoilla oli kertynyt jo lähes puoli metriä höttölunta, mutta se ehti suurimmaksi osaksi sulaa sittemmin tulleen nuoskajakson johdosta. Onneksi sitä on kuitenkin ollut sen verran, että maisemat ovat kauniin talviset. Mutta vaikka suksin ei metsään […]

Tulilla

Muistatko, miltä nuotiolla tuoksuu? Miltä sen lämpö tuntuu kasvoilla tai miten se palauttaa lämmön kylmenneisiin sormiin? Välillä pihkainen puu paukahtaa ja heittää kipinät jonnekin pimeyteen. Tulen äärellä on kaikki. Siinä ei tarvitse sanoa mitään. Tai siinä voi puhua yön läpeensä, maailman paikoilleen tai höpötellä merkityksettömistä. Ei ole kiire mihinkään. Se hetki tuntuu aina ansaitulta, mutta […]

Usva, aamuaurinko ja Pyhävaaran kynttiläkuuset

Tähtihetkeni oli kun aamuvarhaisella nousin vaaralle ja sain katsella kun aurinko nousi sumusta valaisemaan kuusten latvat alapuolellani. – Seija Ropponen Lisää tunnelmia.