Laipanmaan retkeilyalue on kahden kunnan, Kangasalan ja Pälkäneen, alueella. Pisin nimetty reitti on Hirvijärven kierros, joka tarjoaa monipuolisimmat maastot – kallioita, metsäalueita, lampia, järviä ja soita. Reitillä on myös mukavia rantoja ja pari hyvää taukopaikkaa.
Nokialla sijaitseva Ruutanan luontopolku kulkee pääosin lehtomaisemassa ja kuivassa kangasmetsässä. Puolivälissä neljän kilometrin luontopolkua on miellyttävä taukopaikka, Ruutanajärven rannassa sijaitseva huollettu nuotiopaikka. Reitille osuu myös Nokian korkein kohta, Ruutananvuori. Siellä voi ihailla hienoja jääkauden jälkiä, mm. siirtolohkareita siellä täällä.
Säynätin retkeilyalue on hyvin lähellä Mikkeliä. Alueella on polkuja ja yksi nimetty retkeilyreitti, Säynätin vaelluspolku. Reitin varrella on pari tulipaikkaa ja lisäksi parkkipaikan lähellä Kaunisniemessä on komea, vuonna 2018 valmistunut esteetön taukopaikka – kota ja wc.
Patvinsuolla riittää reittejä. Merkittyjä polkuja on noin 80 kilometriä ja nimettyjä rengasreittejäkin viisi erilaista. Olkkosen kierros ei varsinaisesti ole nimetty reitti, mutta se on mukava seitsemän kilometrin kävely, jossa tutustuu hienosti Patvinsuon komeisiin suomaisemiin. Pitkospuita riittää – ja reitille osuu myös pari hyvää taukopaikkaa.
Kolvananuuro on jännittävä rotkolaakso Kontiolahdella. Siellä on erikoista kasvistoa ja vaikuttavan näköistä kivilouhikkoa. Vaativa luontopolku on noin viiden kilometrin mittainen ja se kannattaa ehdottomasti kulkea ”hyvän sään aikana”, sen verran paljon kivikkoa on matkan varrella!
Ihamaniemen aktiivinen kyläyhteisö Enonkoskella on saanut aikaiseksi kivan luontopolun, jonka varrella on paljon nähtävää. Ylivoimaisesti erikoisin kohde on mukurakuusimetsä, jota voi ihailla vaikkapa paikalle rakennetulla penkillä istuen ja eväitä nauttien. Muutenkin reitillä on komeita naava- tai luppometsiä ja paljon istuskelupaikkoja!
Wohlsin tilan puistometsä on suojeltu jo vuonna 1975. Metsässä on paljon pähkinäpensaita ja arvokasta jalopuustoa – etenkin tammia. Hauska luontopolku kulkee tammien ja lehmusten katveessa ja maa on ainakin keväisin kielojen peitossa. Lyhyt mutta hyvin sympaattinen kävelyreitti rehevässä maastossa!
Pulkkilanharju on äänestetty Suomen kauneimmaksi maisemareitiksi – eikä ihme, harju on välillä matalampi ja välillä korkeampi, välillä leveämpi ja välillä kapeampi ja avoimia ja sinisiä Päijänteen maisemia on tarjolla melkeinpä joka paikassa. Pulkkilanharjulla on myös parin kilometrin mittainen luontopolku, jota voi vielä hieman pidentää Viinasaaren lisälenkillä.
Karkalin luonnonpuisto on yksi Etelä-Suomen hienoimmista lehtoalueista. Siellä ei saa poiketa merkityltä polulta eikä tehdä tulta tai poimia sieniä tai marjoja. Karkalissa voi kävellä lyhyen luontopolun tai kiertää koko alueen rantoja pitkin. Kevään vuokkoloisto on mainitsemisen arvoinen!
Glimsinjoki Espoossa on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi virtavesikohteeksi sen uhanalaisten luontotyyppien ja lajien takia. Kolme kilometriä pitkä jokiosuus on harvinaisen luonnontilainen. Joen rantaa mutkittelee myös luontopolku, joka alkaa Träskändan kartanon puistosta ja päätyy Glimsin talomuseolle. Teemoja ovat virtavesiluonto, jokivarsimetsät ja joen merkitys ihmiselle.