Juvan Hiidenmaalla on retkeilyreitistö tai reittien verkosto, joka kulkee eteläsavolaisessa kansallismaisemassa lähellä Saimaan Luonteria. Keskeisenä ajatuksena on metsäsuomalaisuuden juurien tutkiminen – ja reitistön varrella on myös mystiseltä kuulostavia paikannimiä, esim. Hiisivuori ja Karhunpäävuori. Polkuverkostosta voi helposti valita oman sopivan mittaisen kävelyreittinsä.
Kolin maisemat lienevät Suomen tunnetuimpia ja kauneimpia. Ja Mäkrän kierto on se reitti, jolla niihin voi parhaiten tutustua. Seitsemän ja puolen kilometrin reitin varrella voit ihailla maisemaa Ukko-Kolilta, Akka-Kolilta, Paha-Kolilta ja Mäkränvaaralta. Reitin varrella on myös harvinaisen kauniita ahomaisemia.
Wikipedian mukaan Kivijärvi on Suomen 58. suurin järvi, noin 76 neliökilometrin pinta-alallaan. Pärsäniemi sijaitsee Kivijärven etelärannalla, lähellä Taavettia eli Luumäen kunnan keskustaa. Pärsäniemi on luonnonsuojelualuetta, jonka ympäri kiertää luontopolku. 400 metrin matka parkkipaikalta laavulle on myös esteetön.
Kirveslammen kierros on noin puolentoista kilometrin kävelyreitti Leivonmäen kansallispuiston eteläosassa. Reitti on helppokulkuinen ja suurelta osin pitkostettu. Se soveltuu hienosti koko perheen retkikohteeksi luontotorneineen ja mukavine suolampineen.
Leivonmäen kansallispuiston pohjoisimmassa osassa, Rutalahdella, voi kävellä joki- ja koskimaisemissa. Koskikaran kierros on noin kolmen ja puolen kilometrin kävelyreitti, joka kulkee Rutajoen laitaa suuren osan matkasta. Jokimaisema on välillä rauhaisaa, välillä kuljetaan kuohuvien koskien vieressä – tai ylitetään niitä siltoja pitkin.
Saksalainen tähtitieteilijä Struve halusi selvittää maapallon muotoa ja rakennutti kolmiomittausketjun Mustaltamereltä aina Jäämerelle asti. Yksi Unescon suojelema kolmiomittauspiste on Jyväskylän Oravivuorella. Paikalla on nykyisin muistona kolmiomittaus- ja näkötorni. Oravivuoren polku kipuaa korkealle mäelle, tornin juurelle – ja jatkuu komealle paikalle Päijänteen rantaan.
Tampinkierros on kolmisen kilometriä pitkä luontopolku Petäjävedellä. Luontopolku kiertää Teerijärvensuon, osin pitkospuita ja osin suon reunametsissä kulkevia polkuja pitkin. Puolessavälissä polkua piipahdetaan Teerijärven rannalla, paikalta löytyy myös taukopaikka laavuineen.
Isojärven kansallispuistossa on nykyisin mukava määrä rengasreittejä. Savottapolku on Heretyn metsätyökämpältä lähtevä reilun kymmenen kilometrin kierros, jonka varrella on komeita vanhoja metsiä ja pieniä suopainanteita. Reitillä on useampikin mukava taukopaikka – ja reitti on mukava lopettaa Heretyn kämpässä kahvin ja tuoreen pullan äärellä!
Fatisaari on kallioinen metsäsaareke eteläpohjalaisen Hangasnevan keskellä. Fatisaarelle on rakennettu laavu kallion päälle ja sinne voi tallustella suon poikki yli kilometrin mittaista pitkospuureittiä. Virallinen polun aloitus on kolmen ja puolen kilometrin päässä Tuuralan metsästysmajalla, josta suolle pääsee metsäteitä ja -polkuja pitkin.
Yliluoman kylä (entisessä Ylihärmän kunnassa, joka kuuluu nyt Kauhavan kaupunkiin) on tunnettu puukkojunkkari Antti Rannanjärven kuolinpaikkana. Tärkeät paikat on merkitty kylteillä teiden varsiin ja niihin voi tutustua matkalla Ketunlenkin, noin kolmen ja puolen kilometrin kävelyreitin lähtöpaikalle. Ketunlenkin varrella on vielä nähtävyys samassa hengessä, akantappokallio.