Struven ketjun mittauspiste + Päijänne = Oravivuoren polku Jyväskylässä

Saksalainen tähtitieteilijä Struve halusi selvittää maapallon muotoa ja rakennutti kolmiomittausketjun Mustaltamereltä aina Jäämerelle asti. Yksi Unescon suojelema kolmiomittauspiste on Jyväskylän Oravivuorella. Paikalla on nykyisin muistona kolmiomittaus- ja näkötorni. Oravivuoren polku kipuaa korkealle mäelle, tornin juurelle – ja jatkuu komealle paikalle Päijänteen rantaan.

Oravivuoren polku Jyväskylässä
Päivämäärä: 31.7.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 346
Reitin pituus: 3,5 km
Kohokohdat: Oravivuoren torni maisemineen, Päijänteen rantamaisema
Parkkipaikka: Vanhanpääntie 65, tilaa noin 10-15 autolle. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Todella hyvät
Varusteet/jalkineet: Kovat korkeuserot, myös kiviä ja juuria. Hyväpohjaiset jalkineet ovat hyödyksi.
Keskivaativa reitti, melkeinpä vaativa.
Ei tulipaikkaa

Keski-Suomen viikonloppuretki, sunnuntai valkeni tosi aurinkoisena. Lämpötilakin oli kävelemiseen oikein sopiva, aamulla lämpöä oli luultavasti noin 16-17 astetta. Jyväskylässä vietetyn yön jälkeen ajelimme retkikaverini kanssa Korpilahden ohi Puolakan kylään ja Vanhanpääntielle, suuntana Oravivuori – taas yksi kohde, jonka valloittamista olin suunnitellut jo jonkin aikaa.

Parkkipaikka löytyi helposti Vanhanpääntien länsipuolelta. Tien toisella puolella on sitten kylttiviidakko, jota kohti suuntasimme askeleet, kun reput oli saatu selkään.

Ensimmäinen kyltti kertoo sitten perustiedot Struven ketjusta. Tätä kirjoittaessani mietin, olinko aiemmin jo käynyt Struven ketjun kohteissa ja maininnut sen blogissani. No, Laukaalla sijaitsevan Multamäen luontopolun varrella oli yksi Struven ketjun merkintä, siitä oli lyhyt maininta. Kertaus: saksalainen Friedrich Georg Wilhelm Struve halusi todistaa maapallon muodon olevan hieman navoiltaan litistynyt ja ryhtyi 1800-luvulla suureen hankkeeseen, jossa esim. Suomeen merkittiin yli 100 kolmiomittauspistettä. Suomessa on kuusi suojeltua pistettä.

Tarjolla on myös hyvin selkeä reittikartta. Janareitti kulkee parkkipaikalta vuoren huipulle, jossa pieni pistoreitti kolmiomittaustornille. Sen jälkeen voi halutessaan laskeutua Päijänteen rantaan, näin ajattelimme tehdä.

Vielä löytyy lisää opasteita. Paikan sijainti (koordinaatit) erillisessä taulussa sekä selkeä kyltti matkasta kohti Struven pistettä/näkötornia.

Matka alkaa reippaalla ylämäellä, sen huomasi kartan korkeuskäyristäkin. Kolmensadan metrin matkalla noustaan yli 50 metriä korkeammalle. Reitti on melko leveä, mutta aika kivinen. Reitin varrella on puisia tolppia Struven ketju-logoineen.

Kyltityksen lisäksi reitillä on paljon istuskelupaikkoja. Yksinkertaisten penkkien yhteydessä on reittikartta sekä välimatkat molempiin suuntiin metreinä. Tuntuivat pitävän myös erinomaisesti kutiaan, ainakin oman mittauslaitteeni mukaan.

Ensimmäisen nousun päällä kuljetaan valoisassa lehtimetsässä. Pari pientä pitkospuupätkääkin on reitillä tarjolla – todella kosteita paikkoja ei kuitenkaan ollut (ainakaan näin heinäkuun lopussa).

Reitin jyrkin kohta on noin parisataa metriä ennen huippua. Tähän on rakennettu portaat ja portaiden tasanteilla oli pari istuskelupenkkiä.

Portaiden jälkeen saavutaan risteykseen, josta kurvasimme vasemmalle kohti näkötornia. Rantaan kulkevalle polulle palailimme sitten tornivisiitin jälkeen.

Johan oli nousu. Nyt ollaan 193 metrin korkeudessa (luultavasti noin 80 metriä parkkipaikkaa korkeammalla). Vanhat tornin perustukset ja taukopaikka ensimmäisenä näkyvissä.

Uudempaa kolmiomittaus- ja näkötornia on vaikea saada kuvaan tässä maastossa. Otin kuvan tornista ja sen juurella olevasta vanhasta kyltistä. Siinä kerrotaan tämän tornin olevan vuodelta 1997 – se haluttiin rakentaa siksi, että jälkipolville jäisi muistoksi ainakin yksi puinen kolmiomittaustorni. Tarkkaan ottaen torni koostuu kahdesta sisäkkäisestä tornista, jotka eivät koske toisiinsa. Tämä siksi, että tornin huipulla oleva mittauslaitteen paikka pysyisi liikkumattomana, vaikka ihmiset kulkevat ulommassa tornin osassa.

Tornista aukeaa hieno näkymä Päijänteelle. Kuva on otettu kohti kaakkoa ja Oravisaarta. Pääkuva (jossa Luontopolkumies mukana) on otettu hieman enemmän kohti koillista, siellä pystyi helposti erottamaan Kärkistensalmen sillan pilarit noin kymmenen kilometrin päässä.

Jatkoimme tornilta matkaa kohti Päijänteen rantaa ja opasteiden mainitsemaa kummelia. Polku ylittää Oravasalmentien hieman ennen rantaan saapumista.

Rannalla ei ollut mitään retkeilyrakenteita, ei edes penkkiä. Kummelin luona oli kuitenkin mukavia istuskelupaikkoja kivillä tai kallioiden laidoilla. Istahdimme tauolle ja nautimme todella upeasta aamusta ja maisemasta. Kartan mukaan taustalla olevat saaret ovat nimeltään Metelinkiukaat.

Paluureitti kulki jo tuttuja polkuja. Nousu oli täälläkin melko rankka, vaikka emme enää nousseetkaan Oravivuoren huipulle asti vaan kurvasimme portaisiin ja kohti parkkipaikkaa. Siellä napsautin mittauslaitteen pois päältä. 3,5 km kävelyä, aikaa käytettiin noin tunti ja viisikymmentä minuuttia. Juuri ennen parkkipaikkaa kerkesin todeta, että niin käveltiin tämäkin reitti näkemättä muita ihmisiä. Spoke too soon – parkkipaikalla oli juuri porukka lähdössä retkeilemään kohti Oravivuorta.

Reitti on todellakin suhteellisen vaativa. Nousu on aluksi jyrkähkö ja korkeuserot lienevät kaikkiaan reilusti yli sadassa metrissä. Polku on hyvässä kunnossa, mutta reitillä on jonkin verran kivisiä osuuksia, samoin puiden juuria hidastamassa kävelyä. Kohde on kuitenkin sen verran hieno, tärkeä ja perinteikäs, että kannattaa nähdä vaivaa!

Sijainti: N=6867291.747, E=422537.314 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=61.930329, GEO:lon=25.528846

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Vaarunvuorten luontopolku
Himoshuipun reitti

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.