Salon keskustasta on vain muutaman kilometrin matka todelliseen lintuparatiisiin, Viurilanlahdelle. Alue on ennen kaikkea muutonaikaista kerääntymisaluetta, joka tekee siitä hienon luontokohteen. Vanhojen jätevesialtaiden ympärille on rakennettu esteetön polku, jonka varrella on kaksi lintutornia ja lintulava.
Heikolan kyläyhdistys ylläpitää Marttilan kunnassa melko laajaa eräreitistöä. Polkuverkostoa on kaiken kaikkiaan kolmisenkymmentä kilometriä. Reitit kulkevat soiden ja metsäsaarekkeiden mosaiikissa ja niiden varrella on mukavia taukopaikkoja ja kiinnostavia ihmettelyn kohteita.
Aconitum septentrionale eli lehtoukonhattu on monille tuttu puutarhojen korkeana komistuksena. Se on myös Tohmajärven kuntakukka. Kirkkoniemessä kiertelevän luontopolun varrella voi ihastella yhtä Suomen hienoimmista ukonhattulehdoista. Bonuksena valloittavan upeat koivikot!
Tohmajärvi on kuuluisa lehto- ja vaaramaisemistaan. Niihin voi hienosti tutustua aivan Tohmajärven keskustasta, Kemiestä, lähtevällä luontopolulla. Polku on noin kuuden kilometrin mittainen ja sen varrella on 15 mielenkiintoista rastitaulua.
Siiri ”Äitee” Rantanen voitti hiihtourallaan kolme olympiamitalia ja viisi MM-mitalia. Hän oli lähtöisin Tohmajärveltä, Kaurilan kylältä. Siirinpolku kulkee Kaurilan kylän helppokulkuisilla kyläteillä – matkan varrella on niin kotitalo kuin hiihtolegendan puuveistoskin.
Tohmajärvellä sijaitseva Saario on vireä maatalouskylä, jonka maisemaa hallitsevat Jänisjoki sekä korkealle kohoava Saarionvaara. Parin kilometrin mittainen Mikonpolku kulkee Saarionvaaran monipuolisissa maisemissa. Polku kulkee mm. Mikkilän tilan mailla – ja sieltä se on saanut nimensäkin, Haarasen suvun yleisimmin käytetyn etunimen mukaan.
Lopen maisemissa riittää totisesti kävelyreittejä. Iso-Melkuttimen, Poronpolun ja Komion reittien lähistöllä voi kävellä myös noin kahden ja puolen kilometrin mittaisen Kivisammaljärven kierron. Reitti on melko helppokulkuinen ja maasto on tasaista. Matkalla voi laskea siltoja – tai vaikkapa Kivisammaljärvessä näkyvissä olevia kiviä!
Helsingin kaupunki on 1960-luvun lopulla ostanut Inkoossa sijaitsevasta Elisaaresta noin 300 hehtaarin maa-alueen virkistyskäyttöön. Saari on nyt suosittu veneilijöiden kohde, mutta tavallinen retkeilijä voi myös lainata soutuveneen ja ylittää noin sadan metrin salmen lähteäkseen nauttimaan luontopolusta ja komeista tammimetsistä. Tarjolla on myös kahvila, vuokrattavia saunoja ja paljon muuta.
Etelä-Suomen kirkasvetisimpien järvien listalla mainitaan hyvin usein Lopella sijaitseva Iso-Melkutin. Se on yksi Suomen suosituimmista sukelluskohteista, jonka näkyvyys vaihtelee neljän ja kahdeksan metrin välillä. Kirkasvetistä järveä voi ihastella kiertämällä järven ympäri noin seitsemän kilometrin mittaisella hyvin merkityllä retkeilyreitillä.
Mattila, Ollila ja Turula. Kolme kulttuurihistoriallisesti arvokasta tilaa ja perinneympäristöä, joiden kautta Kasken kierros ihan Kolin lähistöllä kulkee. Reitillä voi erityisesti tutustua kaskenpolttoon ja laiduntamiseen – ja matkalla voi pitää evästauon esimerkiksi Mattilan tilan kahvilassa tai Turulan tai Vaaralanahon tulipaikalla.