Perinnemaisemien juhlaa – Kasken kierros Kolin kansallispuistossa

Mattila, Ollila ja Turula. Kolme kulttuurihistoriallisesti arvokasta tilaa ja perinneympäristöä, joiden kautta Kasken kierros ihan Kolin lähistöllä kulkee. Reitillä voi erityisesti tutustua kaskenpolttoon ja laiduntamiseen – ja matkalla voi pitää evästauon esimerkiksi Mattilan tilan kahvilassa tai Turulan tai Vaaralanahon tulipaikalla.

Kasken kierros Kolin kansallispuistossa Lieksassa
Päivämäärä: 13.8.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 351
Reitin pituus: Pituudeksi ilmoitetaan 2,5 – 5 km riippuen lähtöpaikasta. Satamasta käveltynä reitin pituudeksi tuli 3,3 km
Kohokohdat: Kolin perinnemaisemat
Parkkipaikka: Useita vaihtoehtoja, mm. Ollilan tilan parkkipaikka. Valitsimme lähtöpaikaksi Kolin sataman, jossa tilaa parillekymmenelle autolle. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Leveä ja kuiva polku, ei kivikkoa. Ei erikoisvaatimuksia, mielestäni.
Keskivaativa reitti
Kaksi tulipaikkaa

Kolin viikonlopun toiseksi kävelyksi valitsin Kasken kierroksen. Olimme jo kävelleet melko rankan Mäkrän kierron ja pitäneet taukoa Kolin hotellin terassilla sekä luontokeskus Ukossa. Päätimme lähteä Kasken kierrokselle satamasta ja ajelimme sinne lauantai-iltapäivänä, neljän maissa. Parkkipaikalla oli hyvin tilaa ja reitin aloituspiste on heti tien toisella puolella, vain parikymmentä metriä parkkikselta. Lähtöpaikalla on sama Kolin ja Kolin päiväretkeilyreittien opastaulu, joka oli nähty myös Mäkrän kierroksella kahdessa paikassa.

Kasken kierros on merkitty vihreällä retkikarttaan. Lähtöpisteemme satamassa ei ollut siis aivan ympyräreitin varrella, meillä olisi lyhyt pistoreitti varsinaiselle kierrokselle.

Myös Kasken Kierroksen esittelytekstissä mainitaan pituuden riippuvan lähtöpaikasta. Rengasreitti lienee noin 2,5 km – pisin matka tullee joko luontokeskukselta tai Kolin kylästä lähdettäessä.

Myös reittimerkinnät ovat vihreitä.

Satamasta lähdettäessä reitti alkaa tosi reippaalla nousulla. Jo ennen rengasreitin alkua noustaan 60 metriä korkeammalle. Ympäröivä luonto on melko rehevää lehtipuineen ja saniaisineen. Muutamia lehtokasvejakin havaittiin, esimerkkinä vaikkapa mustakonnanmarja.

Ympyräreitti alkaa tästä. Päätimme kiertää reitin myötäpäivään (kohti Ukko-Kolia), jolloin Mattilan kahvimahdollisuus jäisi reitin loppupuolelle.

Nousu tuntui jatkuvan ja jatkuvan. Luontoon.fi -sivu mainitsee Ipatin rinteiden vanhat metsät. Tarkistin kartasta, mäen huippu on tosiaan nimeltään Ipatti. Yksi Kolin laskettelurinteistä näyttäisi lähtevän sen huipulta, noin 300 metrin korkeudesta. Tämän reitin korkein kohta lienee noin 230 metrin korkeudella. Joka tapauksessa, kilometrin kohdalla on noustu yli sata metriä.

Reitillä on kymmenkunta taulua, jotka kertovat erilaisia kaskenpolttoon ja muuhun perinneympäristöjen hoitoon liittyviä faktoja. Ensimmäinen taulu kertoi kaskikoivikoista ja tämä toinen kaskeamisen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Kolin kaskilla elää esimerkiksi lähes neljänsadan lajin kovakuoriaisia.

Mäen päällä ohitetaan ensin Metsähallituksen toimistokäytössä oleva Vaaralan tila. Polku jatkuu nyt tasaisessa maastossa hetken aikaa.

Koivikko on kertakaikkisen hieno.

Löysin arkistosta kuvan, jossa katselen infotaulua näissä maisemissa vuonna 2012. Reitimerkinnät ja taulut olivat tällä välillä vaihtuneet.

Saavutaan Vaaralanahon taukopaikalle. Minulla oli samanlainen kuva myös vuoden 2012 reissulta, joten pyysin kavereita ottamaan kuvan aitan edessä. Kuvan ottopaikan tienoilla on myös tulipaikka. Me halusimme kuitenkin jatkaa matkaa vielä hetken ennen taukoa.

Vaaralassa on kiistelty jo 1900-luvun alussa metsien suojelusta. Tilan omistaja myi halkourakoitsijalle oikeuden lehtipuihin, mutta paikallinen opettaja kirjoitti lehtiin mielipidekirjoituksia ja ilmaisi huolensa maisema-arvojen tuhosta. Lopulta Metsähallituksen ”päätirehtööri” Hannikainen esti hakkuut ja valtio lunasti yli tuhat hehtaaria maata täältä.

Heti Vaaralan jälkeen saavutaan risteykseen, josta voisi jatkaa luontokeskukseen (matkaa sinne reilu kilometri), mutta Kasken kierros kurvaa oikealle ja kohti näitä lammas-aitoja. Kaikki tilat ovat tässä lähekkäin, Turulan tilalle on risteyksestä vain parisataa metriä.

Rieskakaski ei ollut sanana minulle tuttu. Kyse on nuorien leppien ja koivien kaatamisesta asutusten lähellä. Kaskialueella oli vähän poltettavaa materiaalia ja sinne saatettiinkin tuoda siennapuita eli lisärunkoja palokuorman kasvattamiseksi.

Pääkuvassa maisemaa Turulan tilalta. Lampaitakin oli laitumella, ne pysyttelivät kuitenkin hieman kauempana. Paikalla on myös tulipaikka, johon ajattelimme istuvamme tauolle. Tulipaikan lähistöllä oli useampikin teltta ja telttailija, siksi päätimme pitää tauon Turulan rakennuksen luona – istumapaikaksi riittivät pihan kivet.

Kyltti muuten kertoo, että Turulan rakennus on puolikas Ollilan tilan päärakennuksesta – hirsinen päärakennus on sahattu kahtia ja jaettu kahdelle veljekselle. Nykyisin Turulaa vuokrataan esim. yhdistysten käyttöön.

Turulasta oli vain parin sadan metrin matka Ollilaan, jonka rakennus näkyy hieman tämän blogin pääkuvassa. Se on nykyisin asuinkäytössä. Sen nurkalla on kuitenkin kaivo, jota retkeilijä saa vapaasti käyttää.

Ollilan piharakennuksen nurkalla oli nuolia Kolin Keitaalle ja Mattilaan (jotka ovat käytännössä sama asia). Kyltit olivat ihan priimakunnossa, vaikka tämä yksi hieman väärään suuntaan osoittikin. Ollilan ja Mattilan välillä Kasken kierto kulkee hiekkatietä pitkin.

Mattilan tilalla on siis kesäkahvila, mutta se oli suljettu. Tätä kirjoittaessani totesin, että sen kausi oli kuitenkin loppunut jo edelliseen viikonloppuun. Reitti kulkee pihan halki ja kurvaa kohti metsää.

Vielä yksi luontotaulu, jossa kerrotaan ahomaisemista ja niiden kasveista. Ahoja hoidetaan niittämällä kasvit kukkaloiston jälkeen elokuussa ja haravoimalla niitetyt kasvit pois ahoilta.

Ahomaisemien jälkeen sukelletaan taas metsään. Vielä pieni pätkä vanhassa kuusikossa ennen kuin ympyräreitti loppuu.

Paluu jyrkkään mäkeen ja sitä myöten lähtöpaikallemme, satamaan. Kävelymatkaa siis noin 3,3 km ja aikaa tähän reittiin meni puolitoista tuntia. Täällä oli huomattavasti rauhallisempaa kuin Ukko-Kolilla tai Mäkrän kierroksella, taisimme tavata reitillä vain muutaman muun retkeilijän, heidätkin lähinnä leiriytymispaikalla Turulassa.

Kasken kierto on alustaltaan helppo, mutta korkeuseroltaan sitten aika vaativa. Jos aloitat reitin muualta kuin satamasta (etkä poikkea sinne edes jäätelötauolle), reitti on jo selvästi helpompi. Kovin nousu on ehdottomasti heti sataman liepeillä. Me istahdimme lopuksi satamaravintolaan kahville ja jäätelölle – terassilta oli mukava katsella Pielisen rantaa.

Pidimme tästäkin reitistä paljon. Ahomaisemissa oli mukava tallustaa ja nähtävää riitti täälläkin. Mäkrän kierto ja Kasken kierros täydensivät hyvin toisiaan,

Sijainti: N=7001099.725, E=641633.422 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=63.111342, GEO:lon=29.807405

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Mäkrän kierto

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.