Luodon saari luontopolkuineen kutsuu seikkailijaa Nokialla

Luodon saari löytyy Pirkkalan ja Nokian väliltä Pyhäjärvestä. Vain kapea vesi erottaa saaren mantereesta. Tutkiessani Nokian luontotarjontaa marraskuussa löysin tämän saaren, josta en ollut koskaan kuullutkaan, vaikka se sijaitsee ihan nykyisen kotikuntani Pirkkalan lähituntumassa, kapean Kaivannon toisella puolella. Parempia melontasäitä odoteltiin koko talvi, ja lopulta toukokuun loppupuolella laskettiin kanootti vesille Pirkkalan Kranstolpasta.

➡ Melontamatka lyhimmillään 1-2 km, luontopolku pisimmillään 4 km
5 nuotiopaikkaa
Lähtöpaikat Pirkkalan Kranstolpassa ja Nokian Sotkanvirralla

Kranstolpassa on virallinen veneenlaskupaikka, joten autolla pääsee ajamaan ihan rantaan, jossa kanootti on helppo laskea vesille. Auto sitten tietysti viedään vähän matkan päähän parkkipaikalle, eikä jätetä toisten tielle.

Kranstolpasta melottiin rantoja pitkin kohti Kaivantoa, joka ylitettiin, ja näin oli päästy Luodon saaren eteläpäähän. Tuolloin löysimme hyvän rantautumispaikan, mutta luvattua luontopolkua emme sitten meinanneetkaan löytää, ja maasto vaikutti hiukkasen haasteelliselta kuljettavaksi. Kyllä se polkukin sitten lopulta löytyi, kun vain sinnikkäästi suunnisti läpi ja yli esteiden (kaatuneita puita, risukkoa, märkää) kohti saaren länsirantaa, jossa kartan mukaan polku kulkee niin rannassa, että pakko se on sieltä löytää. Kallioisilta länsirannoilta avautui avara maisema Pyhäjärvelle.

Kevät oli harvinaisen rikas siitepölystä, joten rannat olivat tuolloin keltaisten lauttojen reunustamia. 

Luontopolun eteläinen osa

Saaren eteläosan rantoja kulkee noin neljän kilometrin mittainen luontopolku, jonka keskeltä kulkee yhdyspolku toiselle rannalle, eli voi kävellä myös puolikkaan reitin. Ukkosen uhka oli ilmassa, joten päätimme kävellä luontopolun eteläisen puolikkaan. Emmekä sitä pohjoisempaa polkua sillä kertaa löytäneetkään. Itärannalla polku kulki metsässä.

Paikoin reitti eteni pitkospolkuja pitkin koivikossa.

Hieno tunnelma, eikä yhtään muuta ihmiskävelijää. Kauris sen sijaan saaressa käyskenteli, ja lahdella ui pari joutsenta.  

Eteläisen polun varrelta löytyy kaksi virallista nuotiopaikkaa saaren länsirannalta.

Taivas jo tummeni, ja ensimmäiset jyrinät kuuluivat.

Poistuimme saaresta ja ehdimme takaisin Kranstolppaan juuri, kun ensimmäiset sadepisarat putoilivat.

Vaikka saari on eteläpäästäkin lähellä mannerta, sinne ei siis kuitenkaan pääse ihan suoraan vastarannalta melomaan/soutamaan (ellei satu asustelemaan juuri niissä vastapäisissä taloissa). Kartalta laskettuna Kranstolpasta tulee matkaa Luodon saaren eteläkärkeen noin 1,5 km. 

Koko saari on luonnonsuojelualuetta ja se on täynnä erilaisia lehtoja.

Metsälehmuksia
Rauhoitettuja kynäjalavia
Mäntykankaita

Monipuolinen kattaus puita on tarjolla.

Luontopolun pohjoinen osa

Kesäkuun loppupuolella lähdin saarelle uudestaan, kun Nokian kaupunki järjesti sinne yhtenä viikonloppuna non-stop-kuljetuksia Nokialta Sotkanvirran veneilylaiturista (Luuppikatu).

Omatoimiretkeilijäkin voi ajaa autolla matonpesupaikalle, siinä on muutaman auton kokoinen parkkipaikka. Laiturin vieressä näyttää olevan sellainen kohta, josta myös veneen tai kanootin pystyy laskemaan vesille. Tästä katsottuna saari on ihan siinä ulottuvilla, mutta kesäisin saaren pohjoispäässä laiduntavat lampaat ja saari näytti siltä kohtaa sen verran pusikkoiselta, että siitäkään syystä ei ole parhaita rantautumispaikkoja.

Venekyyti vei retkeläiset saaren länsireunaa myötäillen etelästä päin laskettuna toisen nuotiopaikan tuntumaan, jossa on suojaisa poukama rantautumiseen.

Myös länsirannan pohjoisimman nuotiopaikan lähettyvillä näytti olevan pikkuinen poukama, joka sopisi rantautumiseen soutuveneellä tai kanootilla. Toki kanootille muitakin rantautumispaikkoja saarelta varmasti löytyy. 

Veneen kuljettaja kertoi, että edellisenä päivänä oli käynyt sata retkeilijää, ja meidän reissupäivämme oli ollut vilkkaampi. Odotin, että polut olisi nyt selkeästi merkitty ja tällaisen ryntäyksen seurauksena myös hyvin tallautuneet. Kuulimme kuitenkin vastaan tulevilta, että reittejä oli ollut hankala löytää, ja hukkalenkkejä oli tehnyt kai jokainen. Lähdimme etsimään sitä pohjoista puolikasta luontopolusta, ja niin vain onnistuimme löytämään sen. Reitiltä löytyi:

pitkospuita
keltakurjenmiekkoja
monenlaista puustoa (kuten esim. tämä haapa)

Tänne voi tulla myös vain nauttimaan rantakallioista, veden liplatuksesta, järven tuoksusta ja lintujen laulusta.

Pilviä ja niiden kuvajaisia voisi katsella vaikka kuinka kauan.

Saaren länsireunalla on neljä virallista nuotiopaikkaa, ja polttopuitakin näytti jonkin verran olevan, itäreunalla on lisäksi viides nuotiopaikka.

Karttaa on hyvä seurata, sellaisen voi valokuvata mukaan joltain nuotiopaikalta, tai katsoa maastokartasta.

Saaren halki pituussuunnassa kulkee voimalinja, joka hiukan helpottaa suunnistamista. Eksymäänhän siellä ei pääse, kun rannat on joka puolella, eikä saari niin iso ole, mutta polkua pitkin kulku on helpompaa kuin ilman sitä. Paikoin polku on merkitty selkeästi.

Paikoin merkinnät erottuvat heikosti (esim. pitkään heinikkoon piiloutuneessa kivessä) tai emme löytäneet niitä lainkaan. On siis hyvä varata aikaa ja hiukan seikkailumieltä. Saari on komea.

Kyllä sinne kannattaa tehdä retki jos toinenkin.

Me aiomme tehdä vielä kolmannenkin.

Kranstolppa N=6813767.000, E=313232.375
Sotkanvirta N=6817374.500, E=312611.750

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.