Jätkien ja majavien mailla: Savottapolku Isojärven kansallispuistossa

Isojärven kansallispuistossa on nykyisin mukava määrä rengasreittejä. Savottapolku on Heretyn metsätyökämpältä lähtevä reilun kymmenen kilometrin kierros, jonka varrella on komeita vanhoja metsiä ja pieniä suopainanteita. Reitillä on useampikin mukava taukopaikka – ja reitti on mukava lopettaa Heretyn kämpässä kahvin ja tuoreen pullan äärellä!

Savottapolku Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa
Päivämäärä: 30.7.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 344
Reitin pituus: 11 km (virallisesti 10 km)
Kohokohdat: Komeat vanhat kalliometsät, suot, taukopaikat, Heretyn metsätyökämppä
Parkkipaikka: Suuri parkkipaikka Heretyn kämpän lähellä, osoite Kylämäntie 1335. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Reitillä on paljon kivikkoa ja puunjuuria, sateella voi olla liukkautta. Valitse mukavat ja hyväpohjaiset jalkineet.
Keskivaativa reitti
Useampi tulipaikka

Lähdimme retkikaverin kanssa viikonlopuksi pienelle Keski-Suomen retkelle. Ensimmäisenä kohteena Isojärven kansallispuisto, joka ei teknisesti ole Keski-Suomessa – Kuhmoinenhan vaihtoi maakuntaa ja kuuluu nykyisin Pirkanmaahan. Lähellä Keski-Suomen rajaa kuitenkin ollaan. Olen kävellyt Isojärvellä aiemmin Heretyn luontopolun ja Majavapolun. Pidempiä reittejä eli Savottapolkua ja Jätkän polkua en ollut vielä kiertänyt, joten halusin nyt ottaa jommankumman niistä ohjelmaan. Kaveri ei ollut aiemmin kävellyt Isojärven reittejä, joten valitsin Savottapolun, jotta voisimme päättää kävelyn Heretyn kämpälle ja vierailla siellä kahvilla.

Hiekkatietä saa ajaa melkoisen matkan, lopulta kuitenkin vastaan tulee suuri parkkipaikka Kylämäntien varrella. Heinäkuisena lauantaiaamuna parkkipaikalla oli varmaan kymmenkunta autoa. Kun lopettelimme kävelyä noin nelisen tuntia myöhemmin, parkkipaikka oli vielä huomattavasti täydempi, mutta tilaa riittää kyllä monellekymmenelle autolle. Parkkipaikan laidassa on opastaulu, jossa on hieman perustietoa Isojärvestä sekä reittikartta.


Kuvasin tietysti käveltävän reitin eli Savottapolun osuuden kartasta. Reitti on merkitty karttaan (ja luontoon) valkoisella värillä. Kiertosuunta on merkitty karttaan vastapäivään.

Reitit alkavat kämpän takaa. Heretystä alkavia reittejä Savottapolun lisäksi ovat siis kolmen kilometrin luontopolku sekä kuuden kilometrin Hevosenlenkki.

Luontopolun osuuden olin kävellyt jo pari kertaa aiemminkin. Noin kilometrin kohdalla Savottapolku (ja Hevosenlenkki) eroavat luontopolusta.

Seuraava osuus kuljetaan vanhaa metsätietä pitkin. Tieosuutta on noin kilometrin verran.

Kahden kilometrin kohdalla Savottapolku saapuu Hevosjärven rantaan. Meillä oli jo tarve pieneen evästaukoon, joten istahdimme rantakallioille hetkeksi. Tämän reitin ensimmäiselle varsinaiselle taukopaikalle Vahterjärvelle olisi vielä reilusti matkaa. Hevosjärven maisema on mukavan näköistä rannalla törröttävine kelopuineen.

Reitti kulkee Hevosjärven länsirantaa pitkin sen pohjoisimpaan lahteen. Hevosjärven ja Kuorejärven välissä on vain muutaman kymmenen metrin kannas. Tässä kohdassa Hevosenlenkki jatkaa Kuorejärven rantaa pitkin vasemmalle, Savottapolku taas kurvaa oikealle kohti Latokuusikon lehtoaluetta. Kannaksella on reittikartta sekä pari infotaulua: aiheina majava sekä vanhat metsät ja lehdot.

Kuorejärven länsipuolella sijaitseva Latokuusikon alue on suojeltu jo vuonna 1956. Siellä kasvaa komeaa vanhaa kuusikkoa, järeitä haapoja ja metsälehmuksia. Reitti kulkee paikoin todella rehevän aluskasvillisuuden lomassa. Lehtokasveista bongasin ainakin mustakonnanmarjan, kevätlinnunherneen ja lehtokuusaman.

Kyltti kertoo Latokuusikon saaneen luultavasti nimensä paikalla sijainneesta ladosta, jonka rauniot ovat ilmeisesti vielä nähtävissä (emme löytäneet, vaikka kuinka yritimme niitä etsiä).

Latokuusikon jälkeen ohitetaan Mutkalammi. Voisi veikata, että Isojärven kuuluisat majavat ovat tehneet täällä ahkerasti töitä, sen verran korkealla lammen vesi näyttää olevan. Maisema oli harmaassa säässä suorastaan epätodellinen. Polku kulkee melko lähellä lammen rantaa, mutta kuivin jaloin pääsee helposti kulkemaan.

Mutkalammin jälkeen kuljetaan jonkin aikaa metsämaisemissa. Suurimmaksi osaksi polun ympärillä on vanhaa kuusikkoa tai sekametsää, mutta hetkittäin kävellään valoisammilla mäntykankaillakin. Reitin korkein kohta lienee tällä osuudella.

Jo kuusi kilometriä takana. Saavutaan Vahterjärven taukopaikalle. Ensimmäinen tulipaikka on kuvanottopaikalla, järven eteläisimmässä kulmassa. Lahden takana, noin sadan metrin päässä on isompi taukopaikka laavuineen ja nuotiopaikkoineen. Näimme, että tältä tulipaikalta nousi savua, joten päätimme käväistä makkaranpaistossa siellä. Pidimme siis parinkymmenen minuutin tauon. Laavulla oli muutama muukin retkeilijä ja paikalla näkyi myös muutama teltta.

Matka jatkui kohti Lortikkaa. Savottapolku ei kulje aivan Lortikan kämpän ohi, mutta siihen voi tutustua opastaulun välityksellä.

Lortikan järven – ja nimenomaan Yläisen Lortikan rantaa pitkin sen sijaan polku kulkee hetken matkaa. Tämänkin järven etelärannalla on tauko- ja tulipaikka.

Lortikan ja Heretyn välinen osuus on myös maastopyöräreittiä. Se onkin suurimmaksi osaksi aika leveä ja paikoin sorastettu, kuten tässä heti Lortikan jälkeen otetussa kuvassa näkyy. Metsätyyppi on taas Isojärvelle kovin tyypillistä järeää kuusikkoa.

Taas yksi söpö lammenrantamaisema, Kaakkolammi. Kävelyä takana hieman yli kahdeksan kilometriä.

Mittalaitteeni näytti jo noin kymmentä kilometriä, kun reitti yhtyi ensin Hevosenlenkkiin ja hetki myöhemmin Heretyn luontopolkuun. Kaikki kolme väriä taas edustettuina merkinnöissä.

Saavutaan Kannuslahteen. Tuttu paikka aiemmilta kävelyiltäni täällä. Sillan jälkeen on mahdollisuus tehdä vielä käännös kohti Kannuslahden taukopaikkaa. Se on reitin ainoa hormillinen tulipaikka – eli sitä voi käyttää myös metsäpalovaroituksen voimassaolon aikana.

Niin päättyi kierros ja siirryimme Heretyn kämppäkahvilaan tuoreelle korvapuustille ja kahville. Kierroksen mitta oli mittauslaitteeni mukaan jo lähempänä 12 kilometriä, siinä oli tosin käynti esim. Vahterjärven tulipaikalla, joka saattoi pidentää hieman lyhintä mahdollista lenkkiä. Silti uskoisin reitin kyllä olevan yli 11 kilometrin mittainen. Aikaa meillä kului noin neljä tuntia. Reitillä oli jonkin verran muitakin retkeilijöitä – eritoten näimme muita ihmisiä Vahterjärven lähistöllä sekä Heretyn lähistöllä.

Savottapolku on melko vaativa. Kuljetaan paljon poluilla, joilla on puunjuuria tai kiviä reittiä hankaloittamassa. Liukastumisen vaara hankaloitti meidänkin kävelyämme – juuret olivat sateen jäljiltä melkoisen livettäviä. Kaatumisia ei onneksi sattunut, läheltä piti -tilanteita oli pari. Korkeuserojakin reitillä on, Kannuslahdella ollaan noin 70 metriä alempana kuin kahdella reitin korkeimmalla mäellä Vahterjärven lähistöllä. Muutama nousu pistikin hieman hikeä pintaan ja pulssia vähän kohoamaan.

Isojärven kansallispuisto on kohta ympyräreittien osalta koluttu. Seuraavaksi vuorossa Jätkän polku!

Sijainti: N=6839540.301, E=394186.431 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=61.674483, GEO:lon=24.999387

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Heretyn luontopolku
Majavapolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.