Onko kyy vaarallinen ja miten kohdata kyy luonnossa? 

Käärmeen kohtaaminen luonnossa on aina yhtä säväyttävää, pelkäsipä käärmeitä tai ei. Erityisen sykähdyttävää on kohdata Suomen ainoa myrkkykäärme eli kyy. Kyykäärme on pelätty ja jopa vihattu eläin. Tässä artikkelissa käsittelemme sitä, onko kyy vaarallinen ja mitä tehdä, jos kohtaa kyyn luonnossa (tai pihallaan). Kerromme myös siitä, miten kannattaa toimia, jos kyy pääsee puremaan. 

Onko kyykäärme vaarallinen?

Olemme tavanneet pihallamme kyitä joka vuosi. Lisäksi olemme – muiden retkeilijöiden tavoin – törmänneet luonnossa kyykäärmeeseen lukemattomia kertoja. Yleensä se on lekotellut kalliolla meistä liiemmin piittaamatta. Joskus se on maannut keskellä polkua kykenemättä enää liikkumaan myyrä- tai sammakkoaterian jälkeen.

Kyiden kanssa voi oppia elämään, ja luontopolulla on tilaa jokaiselle. Olet saattanut ohittaa useita paikoillaan piilossa olleita kyitä huomaamatta niitä lainkaan. 

Kyy ei lähtökohtaisesti ole vaarallinen ihmiselle, koska kohdatessa kyy yleensä väistää ja pakenee ihmistä. Jos kyy ei pääse pakenemaan uhkaavaksi kokemastaan tilanteesta, se voi tehdä valehyökkäyksen suu kiinni. Pureminen on kyylle viimesijainen vaihtoehto. Se pyrkii säästelemään myrkkyään, sillä myrkkyvarantojen uusiutuminen vie aikaa. Myrkky on kyylle elintärkeää: se on tarkoitettu ravinnon hankkimiseen (sen pitää lamauttaa ja tappaa saalis sekä edistää ruuan sulamista) sekä kyyn henkeä uhkaavilta vaaroilta suojautumiseen. 

Voiko kyyn puremaan kuolla?

Vaikka kyy purisi, se ei välttämättä käytä myrkkyään. Tällainen “kuiva purema” on vaaraton, mutta vielä puremahetkellä et voi tietää, onko kyykäärme käyttänyt myrkkyään vai ei. Siksi puremaan kannattaa suhtautua aina sillä olettamuksella, että kyy on erittänyt myrkkyä ihmisen elimistöön.

Kyyn purema on vain harvoin hengenvaarallinen perusterveelle aikuiselle. Puremakohtaa on kuitenkin hyvä käydä näyttämässä lääkärille. Vanhuksille, lapsille ja raskaana oleville kyyn purema on vaarallisempi, joten ainakin heidät otetaan sairaalatarkkailuun. Sairaalatarkkailu on tarpeen myös silloin, jos puremakohta olisi esimerkiksi kaulan alueella: silloin turvotus voisi ahtauttaa hengitystiet. 

Kyyn myrkyssä on kudosvaurioita aiheuttavia aineita. Siksi kyyn purema voi aiheuttaa esimerkiksi:

  • puremakohdan turvotusta ja punoitusta 
  • kipua purema-alueella
  • oksennuksia ja ripulia
  • päänsärkyä

On mahdollista, että pureman saanut on yliherkkä kyyn myrkylle. Silloin puremasta voi koitua samankaltainen anafylaktinen reaktio kuin esimerkiksi mehiläisen pistoksesta heille, jotka ovat yliherkkiä mehiläismyrkylle. Anafylaktiseen reaktioon kuuluu muun muassa hengenahdistusta, ja se voi olla hengenvaarallinen.

Yksinkertaisinta ja turvallisinta on soittaa hätänumeroon kyyn pureman jälkeen ja keskustella oireista sekä jatkotoimenpiteistä. Näin voi hahmottaa, onko syytä epäillä yliherkkyyttä vai ei. 

Lopputulos on siis se, että kyyn puremaan voi kuolla, jos ei saa hoitoa ajoissa, ja etenkin äkillisen yliherkkyysreaktion vuoksi. Eri lähteiden mukaan viimeisin Suomessa kuolemaan johtanut kyyn purema on ollut joko vuonna 1998 tai 1984. Kyyn puremia ei tilastoida, mutta niitä arvellaan saatavan vuodessa noin 100–150. Tähän nähden kuolleisuus on vähäistä. 

Tässä WWF:n artikkelissa käärmetuntija Toni Beckman kertoo saaneensa elämänsä aikana 17 kyynpuremaa. Yle kertoi joitain vuosia sitten miehestä, jota kyy puri neljästi samana päivänä. Mies selvisi tästä lähinnä turvotuksella ja verenpaineen nousulla.  

Sahalaitakuvioinen kyy. Kuva: Upe Nykänen

Mitä tehdä, jos kyy puree?

Jos kyy puree, on hyvä soittaa hätänumeroon ja keskustella asiantuntijan kanssa hoidontarpeesta. Hätäkeskus toimittaa paikalle ambulanssin, jos on syytä epäillä anafylaktista reaktiota.

Muussa tapauksessa saamasi hoito-ohjeet voivat noudatella tätä listaa:

  • pyri pitämään puremakohta liikkumattomana ja kohoasennossa (liikkuminen nopeuttaa myrkyn leviämistä)
  • poista sormukset, jos saat pureman käden alueelle 
  • poista kenkä, jos saat pureman jalkaan
  • käy näyttämässä puremakohtaa terveyskeskuksessa

Jos saat kyyn pureman retkellä kaukana lähimmästä terveyskeskuksesta, lastoita puremakohta ja laita siihen puristava side. Side ei saa olla liian kireällä, ja se on avattava tunnin välein noin viideksi minuutiksi.

Jos purema on raajassa, olisi suotavaa, jos sinut voitaisiin kantaa pois metsästä. Yksin retkeilevälle tämä tuskin on mahdollista. Keskustele hätäkeskuksen kanssa siitä, miten sinun on turvallisinta päästä terveyskeskukseen.

Älä toimi näin:

  • älä ime tai viillä puremakohtaa (tämä ei auta myrkyn poistumista, mutta lisää tulehdusriskiä)
  • älä ota tulehduskipulääkkeitä 
  • parasetamolin sopivuudesta kyyn pureman hoitoon löytyy niin ristiriitaista tietoa, että itse emme ottaisi sitä ilman lääkärin nimenomaista kehotusta 

Kyytabletin voi ottaa – tai olla ottamatta. Kyytabletti on kortisonitabletti, millä ei ole vaikutusta kyyn myrkkyyn. Se saattaa kuitenkin helpottaa jälkioireita (kuten kipua ja turvotusta) sekä mahdollisesti ehkäistä allergisia reaktioita. 

Onko kyy rauhoitettu?

Kyytä ei toistaiseksi ole rauhoitettu. Luonnonsuojelualueilla kyyn(kin) tappaminen on kuitenkin kiellettyä. Eläinsuojelulaki suojelee kyytä niin, että sille on kiellettyä aiheuttaa missään tilanteessa tarpeetonta kärsimystä. 

Luonnossa kohdatun kyyn voi jättää omiin oloihinsa, ja pihaan tulleen kyyn voi siirtää. Ohjeita kyyn siirtämiseen löytyy Kyyatlaksesta.

Omaa suhtautumista kyykäärmeisiin voi uudelleenrakentaa vaikkapa kyyn hyötyihin tutustumalla. Kyy pitää myyräkannan kurissa, ja siten se voi vähentää myyräkuumeen riskiä. Kyy voi auttaa myös välttymään aivokuumeelta ja borrelioosilta, joita myyrien kantamat puutiaiset levittävät. On huomattu, että yhdessä ainoassa myyrässä voi olla yli 20 punkkia sekä toukkia. 

Lisäksi myyräkannan pitäminen kurissa voi vähentää metsänomistajien taimikkotuhoja. 

Sen sijaan toinen Manner-Suomen luonnossa elävä käärmelaji eli rantakäärme on jo rauhoitettu. Rantakäärmeen tappamisesta rangaistaan hieman yli 250 euron sakolla. 

Miten toimia jos kohtaa kyyn luonnossa?

Koska kyy yleensä väistää ihmistä, niitä ei kohtaa kovin usein. Tiine kyynaaras tai ylensyönyt yksilö voi kuitenkin jättää väistämättä (koska sen on hankala liikkua). 

Jos huomaat metrin, parin päässä olevan kyykäärmeen, kierrä se ja jatka matkaasi, jos et halua jäädä tarkkailemaan sitä. Kyytä ei tarvitse hätyytellä, siirtää tai tappaa.

Mikäli liikut heinikossa, missä saattaa olla käärmeitä, kannattaa tömistellä jalkoja ja käyttää saappaita tai muita jalkoja suojaavia jalkineita. Usein kyy aistii tömähtelyn ja pakenee.

Kuva: Antti Kulmanen

Miten toimia jos kyy tulee pihaan?

Jos näet kyyn, ota se kiinni (kyllä, helpommin sanottu kuin tehty!) ja vie se mahdollisimman kauas tontistasi. Ethän siirrä sitä naapurin tontille, vaan tarpeeksi kauas kyylle sopivalle alueelle, vaikka tästä koituukin ylimääräistä vaivaa. 

Kyyn kiinni ottamiseen on olemassa käärmepihtejä ja -koukkuja, ja onpa joku rakennellut “käärmehaavejakin” kangaspusseista. Kyyn voi pyydystää myös ämpäriin esimerkiksi haravan avulla. Käytäthän pitkävartisia hanskoja ja mahdollisimman hellävaraisia otteita. Tarkemmat siirto-ohjeet löydät Kyyatlaksen sivuilta.

Helpompaa on pitää piha sellaisena, ettei kyy halua sitä reviirikseen. Tästä kerromme seuraavaksi.

Miksi meillä sitten on kyitä pihassa? Ainakin siksi, että emme voi vaikuttaa rajanaapurimme Suomen valtion heinikoihin ja kivikoihin. Kyyt rakastavat myös rajaojamme sammakoita.

Näin vältyt kyiltä pihassa

Alapuolisessa listassa on asioita, jotka houkuttelevat kyykäärmeitä. Jos mahdollista, poista kyseiset elementit pihastasi tai siirrä ne tontin laidoille.

  • risu- ja lehtikasat
  • avokompostit
  • kivikasat
  • romukasat, kuten vanhat autonrenkaat
  • pitkävartinen ruoho ja heinikko (heinikossa on viileää, ja siellä viihtyvät myös kyyn saaliseläimet)
  • lintujen ruokintapaikka, mistä varisee erityisen runsaasti jyviä jyrsijöiden ruuaksi

Vinkkejä kyiden karkottamiseksi on vaikka kuinka paljon, eikä kaikkia kannata uskoa. Pihalla tömisteleminen auttaa silloin, jos tiedät kyiden viihtyvän pihalla – näin vältyt useimmilta yllättäviltä kohtaamisilta. 

Usein suositellaan myös kissan hankkimista, mutta pelkästään tästä syystä kissaa ei pidä ostaa! Kissan vapaa ulkoileminen on muutenkin kiistanalainen asia, mihin ei tässä artikkelissa paneuduta sen enempää. Kerrottakoon, että kissavinkki perustuu siihen, että ulkokissa saalistaa jyrsijät pois kyitä houkuttelemasta. Kissa voi joskus myös tappaa kyyn, mutta samalla kissa voi saada vaarallisen pureman.

Myös siilit voivat pitää käärmeet loitolla, mutta siiliä ei voi pakottaa muuttamaan tontilleen. Siilejä voi kuitenkin houkutella pihaansa (myös muista syistä!) ruokkimalla niitä ja rakentamalla niille talvipesiä. Vanhaa väitettä siitä, että siili karkottaa kyykäärmeet, ei voida pitää täysin totena – muun muassa siksi, että siilit ja kyyt ovat liikkeellä yleensä eri vuorokaudenaikoihin. Siili on kuitenkin kaikkiruokainen, ja siksi se voi tilaisuuden tullen pistellä poskeensa niin kastemadon kuin pienen kyynkin. 

Toinen vanha kansanviisaus siitä, että muurahaiset karkottaisivat kyykäärmeitä, vaikuttaa osoittautuneen täysin perättömäksi. Käytettävissä olevien lähteiden mukaan muurahaiset eivät voi ottaa kiinni ja tappaa elävää kyytä, eikä kyy siksi pelkää muurahaisia.  

Etikkaa, tuhkaa, kalkkia ja muita erikoisempia vinkkejä kyiden karkottamiseen voinee kokeilla, mutta parasta on leikata ruoho ja poistaa epämääräiset kasat – tai vain opetella sietämään luonnon monimuotoisuutta omalla pihalla.

Musta kyykäärme vai sittenkin rantakäärme? 

Varsinkin nuorien käärmeiden tunnistaminen tuntuu hankalalta. Kyykäärme voi olla hyvin tumma, jopa musta. Myös rantakäärmeillä on eri värimuotoja. Se voi olla musta, ruskea tai jopa vihertävä!

Kyykäärmeen tunnistaminen alkaa siitä, että yrität erottaa, näkyykö sen nahassa sahalaitakuvio. Olipa rantakäärme minkä värinen tahansa, sahalaitakuviota siinä ei yleensä ole.

Kyykäärmeen ja rantakäärmeen (mitä kutsutaan myös tarhakäärmeeksi) erottaa myös keltaisista laikuista korvien kohdalla. Jos erotat keltaista käärmeen päässä, kyseessä on rantakäärme. Tämä niksi ei kuitenkaan ole pomminvarma, koska kaikilla rantakäärmeillä ei ole keltaisia täpliä. Silloin maallikon ei auta kuin yrittää nähdä sahalaitakuvio tai sen puuttuminen. 

Ei muuten ole totta, että rantakäärme syö kyyn. Lähtökohtaisesti nuo kaksi käärmelajia tulevat toimeen keskenään, ja niitä voikin tavata samoilta alueilta tai jopa toistensa vierestä. 

Kuva: Antti Kulmanen

Mitä jos kyy puree lemmikkiä?

Kissa tai koira voi kuolla kyyn puremaan, vaikka se saataisiin nopeasti eläinlääkäriasemalle. Koirat ovat lähtökohtaisesti kissoja herkempiä kyyn myrkylle. 

Luimme jostain, että vain joka kymmenes koira kuolisi puremaan, mutta omassa lähipiirissämme jokainen käärmeen purema koira on valitettavasti kuollut. Syy on voinut olla esimerkiksi se, että kyseessä on ollut utelias pentu, jonka nuorelle elimistölle myrkky on ollut liian voimakas.

Tiedämme kissan, joka selvisi puremasta, mutta jonka käytöksen kerrotaan muuttuneen pureman jälkeen. Käyttäytymisessä tapahtuneen muutoksen ja pureman liittyminen toisiinsa ei kuitenkaan ole todistettavissa. 

Ihminen pystyy tunnistamaan kyyn pureman kahdesta pienestä ja lähellä toisiaan olevista pistorei’istä. Eläimen turkin seasta näitä reikiä on vaikea nähdä. Jollet näe puremahetkeä, voit päätellä pureman eläimen oireiden perusteella. Koira tai kissa voi olla joko apea tai levoton. Se voi läähättää kivun takia. Eläin voi myös kuolata, oksennella ja/tai ripuloida. 

Jos sinulla on vähänkään syytä epäillä kyynpuremaa, ota yhteyttä eläinlääkäriin. Rajoita eläimen liikkumista, äläkä anna sille kyytablettia. Kyytabletin antaminen eläimelle voi jopa pahentaa oireita. Kyytablettia voi harkita ainoastaan silloin, jos lemmikin hengitys on selvästi vaikeutunut, mikä olisi suhteellisen harvinainen oire. 

Älä anna myöskään omatoimisesti mitään tulehduskipulääkettä. Tulehduskipulääke voisi ylikuormittaa munuaisia ja pahentaa veren hyytymistä. 

Yhteenveto

Kyystä voi olla enemmän hyötyä kuin haittaa. 

Luonnossa kyytä ei tarvitse pelätä, mutta heinikossa kannattaa silti liikkua saappaat jalassa.

Omaan pihaan tulleet käärmeet voi siirtää – etenkin, jos taloudessa on pieniä lapsia tai koiria. 

Kyykäärmeiden karkottamisessa tehokkainta on yleensä ennaltaehkäisy. Jos pihassa ei ole pesäkoloja tai ravintoa, kyyt etsivät itselleen toisen reviirin.

Paljon lisätietoa kyystä ja kyyn kohtaamisesta löydät Kyyatlaksesta.

Kiitos kyyasiantuntija ja Kyyatlaksen hankevastaava Toni Beckmanille artikkelin kommentoinnista ennen sen julkaisua.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.