Lappeenrannassa ja ihanan Saimaan rantakallioilla – Näkkiniemen luontopolku

Lappeenrannan keskustan länsipuolella on useampikin mukava luontopolku. Uusin tulokas on Näkkiniemen luontopolku, joka kiertelee Saimaan rantamaisemissa – kallioilla, rantaluhdissa ja suon laidassa. Hieno taukopaikkakin on luonnollisesti rannan tuntumassa.

Näkkiniemen luontopolku Lappeenrannassa
Päivämäärä: 1.9.2023
Luontopolkumiehen reittinumero: 448
Reitin pituus: 4,5 km
Kohokohdat: Mukava reitti Saimaan rantamaisemissa, hieno taukopaikka.
Parkkipaikka: Järviniitunkatu 2. Lappeen koulun parkkipaikka – tai muutama paikka tien laidassa. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Melko hyvät
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia
Keskivaativa reitti
Yksi tulipaikka

Olin kävellyt pilvisessä säässä Rutolan kyläpolun Lappeenrannassa. Perjantai-illan sää näytti kirkastuvan, joten tuumin, että saattaisin kävellä lähistöllä vielä toisenkin polun. Näkkiniemen luontopolusta oli aika vähän faktaa tarjolla, mutta tiesin lähtöpaikan olevan Lappeen koulun tienoilla, Järviniitunkadulla. Auton navigaattori halusi paikalle asfalttiteitä pitkin, joten ajelin viitisen kilometriä kiertoreittiä – myöhemmin totesin, että Rutolan kyläpolun lähtöpaikalta on Näkkiniemen luontopolun lähtöpaikkaan alle 2 kilometriä suorinta tietä. Ajelin vielä Lappeen koulun kieppeillä jonkin tovin ennen kuin bongasin Näkkiniemi-kyltin tien lähistöllä. Vinkki paikkaa etsivälle: lähtöpaikka löytyy heti asfaltin loppumisen jälkeen, hiekkatieosuuden alkumetreiltä. Muutama auto mahtuu hyvin hiekkatien laitaan levennykselle.

Tässä ei ole sen kummempaa opastaulua, vain yksinkertainen ”Näkkiniemi”-kyltti ja sininen nuoli reitin alun merkiksi.

Lisäys! Sain blogin kirjoittamisen jälkeen postia Länsi-Saimaan retkeilyltä ja minulle kerrottiin, että virallinen polun lähtöpiste on koulun takana sijaitseva pysäköintialue. Se on kesällä ja viikonloppuisin retkeilijöiden käytössä. Sen laidalta löytyy myös infotaulu, joka sisältää reittikartan. Sain siitä kuvan ja lisään sen tähän. Epätarkasta kuvastakin voi todeta, että lähtöpaikka on Lappeen koululla ja reitti koostuu janareitistä sekä Näkkiniemen kiertävästä ympyräreitistä.

Reitin varrella on jokunen luontoon liittyvä infotaulu. Ensimmäisen aiheena on Salpausselkä.

Muitakin tauluja on matkan varrella, oikeastaan melko paljonkin. Osa liittyy jonkinlaiseen lasten luontopolkuun.

Noin 200 metrin kävelyn jälkeen kurvataan sitten ylös harjulle. Reitti on täällä merkitty sinisillä maalimerkeillä.

Harjun laella on myös polkujen risteys. Sinisiä maalimerkkejä on molempiin mahdollisiin suuntiin. Kurvasin oikealle ja arvelin, että tämä saattaisi olla ympyräreitin aloituspiste – ehkä jossain vaiheessa palattaisiin toista reittiä tähän samaan paikkaan. Näin ei kuitenkaan ollut. En ollut netistä löytänyt minkäänlaista karttaa. Harjuista kertovan infotaulun kohdalla taustalla näkyy omakotitaloja, niin kuin aika monessa kohtaa tässä alkumatkalla.

Reitti laskeutuu harjun pohjoispuolelle. Täällä kuljetaan hetki kevyen liikenteen väylää pitkin. Opasteet ovat yhä selkeitä, eksymisen vaaraa ei tässä ollut.

Hetken päästä polku kurvaa pois leveältä väylältä – tässä kuljetaan yhä kohti pohjoista ja polun oikella puolella vilahtaa koko ajan omakotitaloja trampoliineineen.

En tosiaan tiennyt paljoakaan reitistä – sen pituudesta tai siitä, oliko kyseessä jana- tai ympyräreitti. Sen olin kuitenkin paikallisen sanomalehden artikkelista lukenut, että Näkkiniemen luontopolulla ja viereisellä kalliokierroksella voisi patikoida jopa kymmenen kilometriä. Risteyksessä piti valita suunta – suuntasin tässä laavua kohti. Mainitsenpa kuitenkin vielä, että olin sentään vilkaissut hieman Youtubessa Timon Taipale -kanavan videon reitistä, sen perusteella tiesin ainakin laavun olevan reitin varrella.

Saimaan ranta vilahtelee jo reitin pohjoispuolella, kun ylitetään lyhyt suo-osuus.

Suolla on useampikin infotaulu – täällä voi lukea mm. Suomen yleisimmistä suotyypeistä. Luontopolun tehtävärasti kehottaa etsimään suopursun ja suokukan.

Seuraava kilometri kuljetaankin sitten aivan rannan tuntumassa. Puolentoista kilometrin kohdalla kyltti johdattaa näköalapaikalle. Maisema aukeaa kauniille Rovonlahdelle. Saimaa Geoparkin pystyttämä kyltti kertoo mm. Saimaan alueen geologiasta kivilajeineen, harjuineen ja reunamuodostumineen.

Näköalapaikka on pohjoiseen osoittavalla Suurella Näkkiniemellä, tästä polku kulkee sitten lännen suuntaan työntyvälle Pienelle Näkkiniemelle. Niiden välissä on suojaisa lahti.

Hieman yli kahden kilometrin kävelyn jälkeen saavuin Pieneen Näkkiniemeen ja tuliterälle keittokatokselle. Se on parinkymmenen metrin päässä rannasta.

Aivan rannan tuntumassa on lisää istuskelupaikkoja, penkit ja pöydät – ja vielä yksi simppeli tulipaikka. Täällä voi nauttia ilta-auringosta, sillä järvimaisema on lännen ja luoteen puolella.

Pieni laiturikin tänne on rakennettu.

En ollut ottanut reppua tai eväitä mukaan. Osasyy siihen oli se, että luulin reittiä lyhyemmäksi kuin se olikaan. Lappeenrannan nettisivuilla oli maininta Näkkiniemen luontoretkestä ja sen todettiin sopivan myös lapsille, jotka jaksavat kävellä 2,5 km. Siksi oletukseni oli, että tämä olisi alle tunnissa kierrettävä reitti.

Jatkoin siis matkaa. Lännen puolella oli venesatama. Vilkaisin karttasovelluksesta, missä veneet olivat. Lapatonniemessä! Olin siis juuri pari tuntia aiemmin käynyt kyseisessä rannassa Rutolan kyläpolkua kävellessäni. En todellakaan ollut ymmärtänyt, että nämä kaksi polkua ovat näin lähekkäin.

Reitti kulkee vielä jokusen sata metriä rannan tuntumassa. Yksi mielenkiintoinen infotaulu kertoo muinaisuomasta. Maankohoamisen myötä Saimaan lasku-uoma on siirtynyt kaakkoon, Vuokseen. Aikaisempi lasku-uoma kulki tästä länteen – eli juuri sitä Väliväylää pitkin, jota tukkeja uitettiin kohti Kymijokea. Tästä aiheesta oli paljon tietoa Rutolan kyläpolulla.

Nyt reitti tekee melkeinpä 180 asteen käännöksen ja nousee kalliolle, jossa on vielä yksi tauko- ja katselupaikka kohti länttä.

Seuraa lyhyt kuusimetsäosuus, jossa oli myös reitin tiukimmat nousut ja laskut. Korkeuserot ovat viidentoista metrin luokkaa, kovin korkealle täällä ei tarvitse kivuta.

Kuusimetsästä tullaan hakkuuaukealle. Polku oli täälläkin hyvin merkitty ja näkyvissä. Jos näet kuvan keskellä mustan pisteen taivaalla, se on saalista etsivä hiirihaukka. Se kierteli hyvin lähellä pääni yläpuolella. Tämän parempaa kuvaa siitä ei kännykällä valitettavasti saanut.

Hakkuuaukean jälkeen laskeudutaan suon laitaan. Hetken kuluttua ympyräreitti päättyy. Viimeinen kilometri kuljetaan samaa reittiä kuin alussa. Seurasin vielä hetken ihan alkumatkalla näkemiäni sinisiä maalimerkkejä harjun laella, mutta ne näyttivät lähtevän kohti länttä. Olisiko tässä ehkä yhdysreitti vaikkapa Rutolan polulle? Vannoin itselleni, että selvittäisin tämän myöhemmin, mutta tänään kävely piti lopettaa ajoissa.

Auton luona pysäytin mittauslaitteet. Matkaa noin 4,5 km, aikaa käytin tunnin ja kymmenen minuuttia. Pidin reipasta tahtia enkä pitänyt taukoa. Pienen Näkkiniemen kallioilla tapasin muutaman koiranulkoiluttajan, muuten reitti oli perjantai-iltana rauhallinen.

Näkkiniemen luontopolku on vaativuudeltaan ihan keskitasoa. Reitti ei ole tasainen, mutta mäet eivät kuitenkaan ole korkeita tai jyrkkiä. Poluilla on vain jonkin verran kiviä ja juuria. Reittikartta olisi mukava nähdä lähtöpaikalla (tai edes netissä), mutta sain kierrettyä reitin maalimerkkien ja Näkkiniemi-viittojen perusteella. Saimaan rannoista paljon plussaa!

Sijainti: N=6768760.359, E=557321.845 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=61.049459, GEO:lon=28.061875

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Rutolan kyläpolku
Parkinmäen luontopolku
Pappilanniemen luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle