Uimapaikka/taukopaikka Saimaan hiekkarannalla – Parkinmäen luontopolulla Lappeenrannassa

Parkinmäen luontopolku on yhdistelmä hyvin perinteistä luontopolkua ja Lappeenrannan kaupungin ja teknillisen yliopiston yhdessä suunnittelemaa Biotrail-luontopolkua. Sen tarkoituksena on kertoa, miten luonto on ratkaissut teknisesti joitakin asioita ja mitä me ihmiset voimme näistä asioista oppia. Toki polku esittelee myös Saimaan ja rantaharjun luontoa sekä Salpausselkää.

Parkinmäen luontopolku Lappeenrannassa
Päivämäärä: 5.5.2020 ja 26.6.2026.
Luontopolkumiehen reittinumero: 120.
Reitin pituus: 2 km.
Kohokohdat: Upea Parkinmäen hiekkaranta ja Saimaan rantamaisemat muutenkin.
Parkkipaikka: Skinnarilan hovin lähimaasto, Yliopistonkatu. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Kuiva reitti, jossa pärjää lenkkareilla mainiosti.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Ei tulipaikkaa.

Käväisin Parkinmäen luontopolulla keväällä 2020 ja kirjoittelin siitä silloin kuvauksen tänne luontopolkumies-sivustolle. Myöhemmin huomasin, että olin kiertänyt vain osan reitistä ja että kiersin senkin osan takaperin – tai ehkä oikeammin väärään kulkusuuntaan. Lisäksi huomioin, että reitillä on oikeastaan kahden eri polun opasteita. Nyt, kesällä 2026, tuli tilaisuus kävellä reitti uudestaan – ja oikein.

Pysäköintiasia oli yhä vaikeaa. Skinnarilassa ollaan yliopiston alueella, jossa parkkipaikkoja totisesti riittää, mutta niihin pitäisi olla pysäköintilupa. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön nettisivulla mainitaan pysäköintipaikaksi ”Skinnarilan hovin lähimaasto”. Mutta: Esim. Google maps ei enää löydä Skinnarilan hovia (lienee yksityisomistuksessa). Toivottavasti en anna väärää tietoa, kun ohjaan sinut Skinnarilan siirtolapuutarhan pysäköintipaikalle. Uskoisin, että sinne mahtuu yhden retkeilijän tai retkiporukan auto. Yliopistonkadun ja Ritaniementien risteyksessä on pieni pysäköintipaikka, johon oman autoni nyt kesällä 2026 laitoin.

Edellisellä kerralla starttailin yliopiston luota ja löysin sieltä tämän biotrail-luontopolun opastaulun. Polulla opetetaan sitä, miten luonto on ratkaissut erilaisia asioita ja miten ihminen on hyödyntänyt näitä samoja keksintöjä. Kaikki biotrail-polun taulut ovat englanniksi ja suomeksi. 

Tällä kertaa aloittelin kävelemällä Yliopistonkatua takaisin kohti yliopistoa.

Tässä on biotrail-luontopolkuun kuuluva luontotaulu, jonka aiheena on tikka ja sen rummutus. Rummutuksen taajuus on 20 hertsiä (eli 20 kertaa sekunnissa). Miksi tikka ei saa siitä päänsärkyä? Sen voit lukea oheisesta taulusta.

Saavuin luontopolun lähtöpisteelle. No, täällä on tavallaan kaksi luontopolkua. Parkinmäen luontopolku lienee vanhempi ja sen varrella on 9 rastia. Kuvassa olevasta kartasta voi todeta, että polku kiertää ensin rantaa pitkin vastapäivään, sen jälkeen se nousee Parkinmäelle ja kiertää siellä sisemmän lenkin myötäpäivään. Biotrail-polku kiertänee vain tämän rantareitin. Tikoista kertova taulu ei esimerkiksi ole ollenkaan luontopolun reitin varrella (vaan Yliopistonkadun laidassa).

Parkinmäen kerrotaan olevan Salpausselän ulointa laitaa – ja myös merkittävä harjualue. Täällä on nähtävissä varhaisen Suur-Saimaan muinaisrantoja ja kasvillisuuden ekspositiovaihtelu, joka tarkoittaa sitä, että kasvillisuus vaihtelee esim. etelä- ja pohjoisrinteillä, vaikka muuten ollaan samalla alueella.

Seuraava reitin varrella oleva taulu on biotrail-taulu, jonka aiheena ovat männynkävyt ja niiden aukeaminen passiivisella mekanismilla. Ollaan hyvin lähellä Parkinniemen itäkärkeä.

Kohta voi jo kurkkia maisemaa kohti kaakkoa. Lappeenrannan kaupunki näkyy taustalla, yksi näkyvimmistä maamerkeistä on Lappeenrannan vesitorni.

Muutama metri ja ollaankin jo reitin itäisimmässä paikassa, aivan niemen kärjessä. Mihin mahtaa numero (36) viitata? Kilometrimerkki?

Täällä on varsinaisen luontopolun ensimmäinen rasti. Aiheena Vuoksen vesistö. Täällä ollaan Pien-Saimaan rannalla. Sen merkitys on suuri – paitsi virkistyskäyttö, myös lähes 60 000 ihmisen raakavesilähde.

Matka jatkui Parkinmäen niemen pohjoisrantaa pitkin. Varjoisassa pohjoisrinteen metsässä oli infoa mm. hyttysistä. Enpä ole ennen tiennyt, millä voimalla ne pistävät ihon läpi. Hyvin pienellä voimalla, 16,5 mikronewtonia. Nyt tiedät sinäkin!

Kilometrin kävelyn jälkeen saavuin Parkinmäen uimarannalle. Kaupunki on ylläpitänyt aiemmin tätä uimarantaa, mutta luopunut sen ylläpidosta vuonna 2014. Uimarannan kuvat upealta keväiseltä aamulta 2020.

Nämäkin kuvat ja teksti keväältä 2020: Tämä oli kieltämättä yksi kauneimmista luontopolku-eväspaikoistani. Istahdin rantaan ja kuuntelin härkälintujen mylvintää – ne uivat ehkä 25 metrin päästä ohi. Aamu oli rauhallinen, tyyni ja melko lämmin. Istuskelin, otin kuvia, join kahvia ja söin leipiä ja keskustelin paikalle (härkälintujen äänien ihmettelyn takia) saapuneen pariskunnan kanssa.  

Kesällä 2026 jatkoin uimarannalta länteen. Reitti saapuu Ritaniementielle. Täällä luontopolun rastin aiheena on avoin kulttuuriympäristö. Taulun mukaan on siirrytty metsän siimeksestä vanhalle pellolle ja siirtolapuutarha-alueelle. Kasveista mainitaan mm. ahomatara, pukinjuuri ja siankärsämö. Tämä taitaa olla myös ensimmäinen kuva, jossa näkyy punainen reittimerkintä. Niitäkin oli täällä riittävästi, reitillä on melko helppo pysyä. Toki ensimmäisen kilometrin ajan kuljetaan muutenkin aivan rannan tuntumassa.

Ritaämentietä kävellään melkein takaisin Yliopistonkadulle, mutta juuri ennen sitä polku kurvaa vasemmalle rinteeseen. Reitti nousee nyt Parkinmäen päälle.

Mäen päällä ollaan selännelaajentumassa, joka on pääosin kuusikkoa (vaikka kieltämättä kuvassa näkyy lähinnä männikköä). Rastitaulu esittelee myös rauhoitetun kevätlinnunherneen, joka kertoo tämän kasvupaikan rehevyydestä.

Viimeinen luontotaulu pyytää pysähtymään ja nauttimaan vielä hetken luonnonrauhaa. On yllättävää, että näin lähellä kaupunkia on näin rauhallista. Molemmilla kerroilla olen saanut kävellä täällä lähes yksikseni.

Reitti laskeutuu alas harjulta ja palaa aloituspisteeseen. Pysäytin mittauslaitteen, joka kertoi matkaksi noin kaksi kilometriä. Aikaa käytin kolme varttia. Tapasin ensimmäisellä kerralla pari muuta kävelijää, toisella kerralla en ketään. Reitti on helpohko. Harjun laella ollaan reilut kymmenen metriä järven pinnan yläpuolella ja polku on täällä muutenkin melko tasainen. Kuvissa taitaa näkyä yksi polulle kaatunut puunrunko, jonka ylitin helposti.

Pidin reitistä kovasti. Mielenkiintoisia luontofaktoja, mukava ja helppokulkuinen polku – ja kaiken kruununa todella kaunis järvimaisema Parkinmäen uimarannalla. Tutustumisen arvoinen luontopolku!

Sijainti: N=6770790.779, E=558951.228 (ETRS-TM35FIN)
GEO: lat=61.06762242745707, lon=28.09200689132202

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Luontopolkumiehen muita reittejä lähistöllä:
Mikonsaaren luontopolku
Näkkiniemen luontopolku
Rutolan kyläpolku
Pappilanniemen luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.