Häjyjen jalanjäljillä, Ylihärmän Ketunlenkillä

Yliluoman kylä (entisessä Ylihärmän kunnassa, joka kuuluu nyt Kauhavan kaupunkiin) on tunnettu puukkojunkkari Antti Rannanjärven kuolinpaikkana. Tärkeät paikat on merkitty kylteillä teiden varsiin ja niihin voi tutustua matkalla Ketunlenkin, noin kolmen ja puolen kilometrin kävelyreitin lähtöpaikalle. Ketunlenkin varrella on vielä nähtävyys samassa hengessä, akantappokallio.

Ketunlenkki Kauhavalla
Päivämäärä: 24.7.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 342
Reitin pituus: 3,6 km
Kohokohdat: Pienipiirteinen kalliomaasto suopainanteineen sekä pari erikoista nähtävyyttä reitin varrella (ja lähistöllä)
Parkkipaikka: Paraatikuja, Kauhava. Tilaa muutamalle autolle. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Erinomaiset
Varusteet/jalkineet: Reitillä on paljon suopainanteita, joita on vaikea ohittaa tai kiertää. Märät osuudet ovat kuitenkin todella lyhyitä. Lenkkarit saattavat kastua, mutta kahlaamiseksi kävely ei mene.
Keskivaativa reitti
Yksi tulipaikka

Vielä yksi kävely suunnitteilla Alajärvi/Vimpeli/Kauhava -päivälle. Olin löytänyt Prännin patikan ja Ketunlenkin netistä ja reitti vaikutti mielenkiintoiselta. Osoitteeksi löytyi Paraatikuja. Sen perusteella voisi ajatella reitin lähtevän vaikkapa kaupungin keskustan laitamilta, mutta ei – osoite löytyi tosiaan Ylihärmästä, Yliluoman kylän maalaismaisemista. Asfalttitieltä 723 kääntyvä tie mutkittelee peltojen ja maalaistalojen lomitse ja kääntyy lopulta pienelle parkkipaikalle, jonka laidassa on yksinkertainen reitin esittely. Pituudeksi mainitaan 3 km ja reitin varrella löytyvät mielenkiinnon kohteet ovat erakon maja, kiilakivilouhimo, akantappokallio, malminetsijän koelouhos ja pontikankeittäjän piilopaikka. Karttaa lähtöpaikalla ei ole, minä olin printannut sen mukaan Visit Lakeus -sivustolta.

Reitti alkaa ensimmäisessä kuvassakin näkyvän pellon ylityksellä. Lueskelin aiempaa Retkipaikan juttua reitistä, siinä pelto oli ehkä juuri äestetty ja polku kulki jonkinlaisia pitkospuita pellon yli. Nyt peltoreitti oli selvästi leveämpi eikä sen kohdalla kasvatettu viljaa. Pelto-osuuden jälkeen saavutaan mukavaan sekametsään. Ketunlenkin merkinnät ovat punaisia – siniset taitavat liittyä Prännin patikan pidempiin reitteihin.

Kahdensadan metrin kävelyn jälkeen saavutaan risteykseen. Ketunlenkki on lyhyen janareitin ja pidemmän ympyräreitin yhdistelmä – laavu ei kuitenkaan osu aivan ympyräreitin varrelle, joten sinne oli mahdollista oikaista. Halusimme kaverin kanssa hyödyntää tämän mahdollisuuden, sillä oli tarve pitää pientä kahvi- ja evästaukoa.

Laavu on kallion päällä mukavalla paikalla. Vieraskirjan mukaan paikalla oli käynyt tänäänkin muutama makkaranpaistaja. Meille riitti tällä kertaa kahvit ja keksit. Kyltti laavun vieressä ohjaa myös pontikankeittäjän piilopaikalle, se ei osunut reitillemme. Tätä kirjoittaessani tutustuin pidempään Prännin Patikkaan ja löysin kartan, johon myös piilopaikka on merkitty, ehkä noin 300 metriä laavusta koilliseen. Ketunlenkki on laavulta etelään, kohti Palaneenkallioita. Apropoo, nimet: ilmeisesti sekä Pränni (Yliluoman kylän lempinimi) että Palaneenkallio ovat saaneet nimensä joko viljelysmaiden polttamisesta tai viinan salapoltosta.

Satakunta metriä risteykseen, jossa janareitti ja ympyräreitti kohtaavat. Ketunlenkki on merkitty hauskalla ketun kuvalla.

Merkintöjä riittää – kulkijaa johdatetaan sekä maalimerkeillä että punaisilla nauhoilla.

Nyt alkaa Ketunlenkin ympyräosuus. Kiertosuunnaksi ehdotetaan selvästikin vastapäivään kiertämistä, sillä nuoli osoittaa oikealle. Kävelyä oli tässä vaiheessa takana vasta vajaat 500 metriä.

Palaneenkallioiden osuus on hauskaa, pienipiirteistä maastoa. Kalliot ja pienet laaksot suopainanteineen vuorottelevat.

Hieman alle kilometrin kohdalla tulee vastaan tämän reitin ensimmäinen nähtävyys – kiilakivilouhimo. Mielenkiintoiset kohteet on merkitty selkein puukyltein.

Kiilakivilouhimosta on haettu rakennuskiviä mm. alueen navettojen kivijalkoihin. Kiilojen jälkiä oli kallioissa nähtävissä – toinen merkki louhinnasta olivat nämä kalliosta lohjenneet irtokivet, joita oli aseteltu kasoiksi.

Muutama sata metriä kävelyä, saavutaan akantappokalliolle, jossa voi myös pitää pienen istuskelutauon. Nimen historiasta en ole saanut vielä tietoa. Kallioilta on toki jonkinlainen pudotus alas Soukkanevan laitaan – liekö tämäkin paikannimi puukkojunkkarien ja häjyjen ikävää historiaa.

Reitti laskeutuu ihan turvallista reittiä alas Soukkanevan tienoille. Kävellään muutama sata metriä tasaisessa maastossa, vanhassa rehevässä metsässä. Salaisuus: hyvä kanttarellipaikka, saimme mukaan pari litraa kanttarelleja.

Reitti kipuaa takaisin Palaneenkallioille. Ollaan reitin eteläisimmässä kohdassa ja puolivälissä. Kalliolle nousun jälkeen voi taas halutessaan pitää pienen istuskelutauon.

Käydään reitin korkeimmalla paikalla, noin 25 metriä ylempänä kuin peltomaisema reitin alkutaipaleella. ”Mikä tää viiva tässä kartassa on?”, mietiskelin matkalla ääneen. Olisikohan se kunnanraja? No, oli – ja sehän oli merkitty täällä maastoonkin. Kauhava pohjoisessa, Seinäjoki etelässä. Jos en ole väärässä, niin vuoteen 2009 asti tässä olisi pitänyt lukea Ylihärmä ja Ylistaro, molemmat ovat sitten yhdistyneet isompiin kaupunkeihin.

Viimeiset sadat metrit ympyräreitistä kuljetaan suon laidassa. Täällä oli myös 1950-luvun tienoilla malmia etsineen Pentti J. Luoman koelouhos, jota en meinannut huomatakaan – kyltti oli hieman sivussa reitistä.

Ympyräreitti päättyi. Nyt kävelimme oikeaa polkua kohti parkkipaikkaa (ei laavun kautta kulkevaa polkua). Viimeinen nähtävyys oli ”maisemoontikallio”, josta oli mukava näkymä eteläpohjalaiselle pellolle.

Saavuimme parkkipaikalle. Matkamittari kertoi matkaksi noin 3,6 km – aikaa saimme kulutettua noin tunnin ja kolme varttia, johon tosin sisältyi sekä kahvitauko että kanttarellien poimintaa. Emme tavanneet ainuttakaan muuta ihmistä reitillä.

Reitti ei ole aivan helpoin – se sisältää melkoisesti puolen metrin ”portaita”, nousuja kallioille ja pieniä pudotuksia kallioilta alas. Peruskuntoiselle aikuiselle täysin OK. Kokonaisuudessaan kivan mittainen reitti ja mukavat katselukohteet reitin varrella.

Ja kun näistä nähtävyyksistä puhutaan, niin lisätään vielä loppuun, että Paraatikujan varrella kannattaa pysähtyä lukemaan vielä nämä kaksi kylttiä, jotka liittyvät olennaisesti puukkojunkkarien ja Yliluoman historiaan.

Sijainti: N=7000358.317, E=283235.960 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=63.0682332, GEO:lon=22.7089507

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Korpinkierros

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.