Artikkelit

Itämeren Aurin matkassa muinais-Hämeeseen – osa III: Tammelan uhrikivet

Puro virtasi verkkaan koivikon keskellä. Tummalla pinnalla ajelehti kellastuneita lehtiä. Auri seisahtui uoman eteen. Toisella puolella aukeni valoisampi metsä, Hiidenlehto. Sen tunnisti jo kaukaa, sillä aukio oli aikoinaan raivattu tulella puiden ja pensaiden keskelle. Siellä täällä koivujen lomassa pilkotti yhä poltettu pensaanjuurakko kivisen röykkiön laidalla. Aurin ajatukset virtasivat kuin puro, joka vilkastui kaartaessaan kohti kuppikiveä. […]

Ilmojen valtiaan mailla, Hornamäen uhrikivellä Leppävirralla

Aamulla herätessä huomasin paikallislehessä jutun Hornanmäestä ja sen uhrikivestä (kartta). Paikka on erittäin tuttu ja on mielestäni Leppävirran hienoin luontonähtävyys. Leppävirta-kirjassa kerrotaan tarinaa, jossa Suvaksen selkien molemmin puolin pirut pitivät asuntojaan Vierunvuorella ja Hornanmäellä. Vuori-Kukkarin saari syntyi jättiläisen heiteltyä kiviä Hiidenkalliolta eli Hornanmäeltä Suvakseen. Näillä Vierunvuoren ja Hornanmäen piruilla, hiisillä tai jättiläisillä oli yhteinen hevosenkengitysvasara, […]

Koukunvuoren uhrikivet Heinävedellä

Lämpömittarin kohotessa kolmatta kymmentä läksimme kesän ensimmäiselle melontareisulle. Pakkasimme melat ja kannootin Pikku-Pösöön ja suuntasimme Koloveelle. Laskimme kannootin vesille Pilpan kanavan vierestä entiseltä tukkienlaskupaikalta. Suuntasimme vastatuuleen sähkömoottoriavusteisesti Koukunpolven kansallismaisemaan. Vaihoimme melapeliin ja käännyimme tiukasti luoteeseen kohti Ritosalmea. Parkkeerasimme kannootti Koukunvuoren alle ja notkelmaa myöten kiipesimme vuoren päälle. Vuoren päällä köllötteli Uhrikivi viiden pienen kiven varassa. […]

Itä-Hämeen opiston kuppikivet, Hartola

Päijät-Hämeen maakunnan pohjoisosassa, Lahden ja Jyväskylän välissä sijaitseva Hartola julistautui vuonna 1987 kunnanvaltuuston päätöksellä leikkimielisesti Suomen ainoaksi kuningaskunnaksi. Ruotsin kuningas Kustaa III oli nimennyt pitäjän kruununprinssi Kustaa Aadolfin mukaan ja tehnyt siitä itsenäisen kirkkoherrakunnan 31. elokuuta 1784. Kunnan historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmas, sillä alueella on asuttu yhtäjaksoisesti ainakin rautakaudelta, noin 800-luvulta alkaen. Rautakautisesta asutuksesta […]

Kihlakivi – esihistoriallinen kuppikivi Kotalahdella Leppävirralla

Blogini täyttää kohta vuosia niin on tullut kaiveltua vanhoja kuvia. Arkistosta löytyi keväältä 2012 pari kännykuvaa Kihlakivestä. Kurkkasimme sen luota geokätkön samalla reissulla kun kävimme etsimässä Venemäen luolan. Kihlakivi on peruskarttaan merkitty suuri siirtolohkare, joka sijaitsee Leppävirralla Kotajärven Pohjoislahden pohjoisrannalla, tien pohjoispuolella. Uhrikivi eli Valkeakivi eli Kihlakivi on gneissilohkare, jonka ympärysmitta on 28 metriä ja […]

Rosala, Dragsfjärd

Sunnuntaiaamu starttasi melko varhain liikkeelle, sillä edessä oli ensin sadan kilometrin automatka ja sen jälkeen venematkaa Suomen eteläisimpään asuttuun kolkkaan noin tunnin verran Rosalassa ensin pysähtyen. Saavuimme Kasnäsiin satamaan jo hyvissä ajoin, koska ajattelimme hieman kuvata paikkaa. Jatkoyhteytemme lähtisi vasta kello 11. Pieneksi pettymykseksi voidaan tässä sanoa, että miksi kauppa ei ollut lainkaan auki koko […]

Kalevanpojan viikatteentikku, Laitila

Reissun määränpääksi valikoitui Laitilan Untamalan kirkonmäellä sijaitseva varsin erikoinen hautakivi. Tieto moisen kiven olemassaolosta tuli puheeksi muutamia viikkoja sitten, kun olimme viereisellä mäellä tutustumassa hautakalmistoihin. Nyt matka Seppälän linnavuorelle antoi asiaa poiketa tutustumassa tuohon ihmeeseen. Tuo lähes kolmimetrinen kivipaasi on tutkimuksien mukaan vanha hautakivi, joka ajoittuu 1100-luvulle ja sen alla lepää kaksi vainajaa. Vasta paljon […]