Itämeren Aurin matkassa muinais-Hämeeseen – osa III: Tammelan uhrikivet

Puro virtasi verkkaan koivikon keskellä. Tummalla pinnalla ajelehti kellastuneita lehtiä. Auri seisahtui uoman eteen. Toisella puolella aukeni valoisampi metsä, Hiidenlehto. Sen tunnisti jo kaukaa, sillä aukio oli aikoinaan raivattu tulella puiden ja pensaiden keskelle. Siellä täällä koivujen lomassa pilkotti yhä poltettu pensaanjuurakko kivisen röykkiön laidalla. Aurin ajatukset virtasivat kuin puro, joka vilkastui kaartaessaan kohti kuppikiveä.

Romaanista Itämeren Auri

Kanta-Hämeen Tammelassa, liito-oravien asumusten ja rauduskoivu-harmaaleppälehtojen keskellä sijaitsee Letkun kylä.

jv-letku-1

Muinoin alue oli vain asumaton tientaipale Hämeen Härkätien varrella, Torronsuon laitamilla. Ensimmäiset historialliset merkinnät kahden talon kylästä ovat vuodelta 1502.

Esihistoriallinen aika jätti Tammelan pikkupitäjälle kuitenkin oman maamerkkinsä, suojansa ja turvansa: ainutlaatuiset, jättimäiset uhrikivet. Metsäinen hiisikylä kutsui kulkijoita ennen, ja se on täällä yhä.

jv-letku-4

Varjoisa kuppikallio on haljennut keskeltä.

jv-letku-5

Haljeamassa kulkee polku ja takana pilkottaa toinen, haljenneen näköinen lohkare. Missä on sen vastakappale? Kenties kadonnut maahan – ukonvaajan iskusta, uhrikivien keskelle?

Kolme oli muinoin pyhä luku, aivan kuten yhdeksänkin.

Tammelan hiisi on voimakas paikka.

jv-letku-6

Voit levähtää uhrikiven varjossa.

Ravinteikkaalla seinämällä kasvaa kullanhohtoinen keltajäkälä. Onko se kiveen pirskotetun uhrauksen seurausta, ellei jopa tavoite? Lupaus kultaisista kaskipelloista, vaskikoruista vaimojen yllä?

jv-letku-2

Jättimäinen hiidenkivi kohosi keltaisen koivikon keskellä. Kivenjärkäleen kyljessä oli Metsolan hoville katettu pöytä: kiven selkä täynnä pieniä koloja, yksi kuppi jokaiselle metsänhengelle. Auri vilkaisi koivikon reunaan. Varmistuttuaan, ettei Kuulas seurannut, hän käveli kivelle, pyhään hiiteen. Kuivat lehdet kahisivat tuohikkaiden alla, niiden ääni ilmoitti hänet saapuneeksi.

jv-letku-7

jv-letku-8

Sadevesi antaa kivelle silmät. Kuppikiven henki odottaa uhria ja kuuntelee toiveita. Kivelle kerääntynyt vesi voi parantaa sinut – saat kerätä sen omaksesi sopivasta maksusta.

jv-letku-9

Aurinko hehkuu hetken kiveä vasten ja valaisee uhrin. Kiven henki uinuu pian tyytyväisenä, metsänhenget vetäytyvät takaisin Tapiolaan.

jv-letku-10

Tuuli ujeltaa kuppikallion halkeamissa. Kiven ylle kasvanut puu varjostaa nukkuvaa vanhusta.

jv-letku-11

Tuskin onkaan toista yhtä mahtavasti metsän jumalan kruunaamaa kylää kuin Tammelan Letku, joka sai myöhemmin nimensä härkävankkurien epätasaisella tiellä litkuvasta ja letkuvasta äänestä.

Hämeen metsä on kumpuileva. Tarkka silmä näkee sen muodot yhä.

jv-letku-19

Tapio pitää pientä ”iloisten ihmisten kylää” yhä hyvänään: virkeällä maalaiskylällä on oma koulu ja kauppa, vaikka pitäjän vakituisten talouksien määrä on vain 176.

Mikä onkaan Letkun onnen salaisuus? Millä kyläläiset hyvittelevät muinaisia jumalia yhä vuosituhannen jälkeen?

jv-letku-15

Letkun kuppikivi ei ole hylätty. Sen ympärillä lauletaan, kuljetaan ja haaveillaan – yhä, kuten ennenkin.

jv-letku-16

Metsän jumala kuulee ja näkee, on tyytyväinen. Letkun kuppikallio, Tammelan mahtava hiidenkivi, on yhä rakastettu hiisi ihmisten sydämissä. Se sijaitsee hoidetulla kukkulalla maalaiskoulun pihassa, iloisten lasten ympäröimänä.

jv-letku-17

jv-letku-18

Uhrikiven ylle kulkevat kiviset portaat. Ylhäällä on kiven ja sammalen reunustama tasanne kuin pienessä linnakkeessa.

jv-letku-13

jv-letku-14

Kerran käsi laski kuppiin sääksen sulan. Mitä metsän jumala saa tänään?

Sinäkin voit pysähtyä Härkätien varteen, kiven heiton päähän koivujen keskellä lepäävästä Hämeen luontokeskuksesta. Kuiskaa oma toiveesi esi-isiesi jumalille.

jv-letku-20

jv-letku-21

Johanna Valkama

Vireä ja aktiivinen Hämeen Härkätien varrella sijaitseva Letku on palkittu ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä kylätoiminnastaan nimeämällä kylä Vuoden hämäläiseksi kyläksi vuosina 2012 ja 2005. Letkun koulun pihan kuppikivi löydettiin vuonna 2000. Lue lisää Hämeen muinaisjäännöksistä (esite, Hämeen liitto 2008).

Ensi kerralla matkaamme Itämeren Aurin tarinan syntylähteille Kanta-Hämeeseen, ainutlaatuiselle Hakoisten linnavuorelle. Miniblogin neljäs ja viimeinen osa julkaistaan heinäkuussa 2016.

Lisää kirjailijasta www.johannavalkama.com
Kuvat © Johanna Valkama (2016)

Kartta (Letkun koulu ja uhrikivi).


Itämeren Aurin matkassa muinais-Hämeeseen
Itämeren Aurin matkassa muinais-Hämeeseen on neliosainen miniblogi, joka ilmestyy kesän 2016 aikana kokonaisuudessaan Retkipaikka.fi-retkeilysivustolla. Itämeren Auri (Otava 2016) on rautakauden Pohjolaan sijoittuva romanttinen seikkailuromaani, jota värittävät taianomainen pohjoisen luonnon kuvaus sekä suomalainen ja skandinaavinen mytologia. Kirjan tapahtumapaikat sijoittuvat muinaiseen Hämeeseen ja Pohjoismaihin. Retkipaikan miniblogissa esikoiskirjailija Johanna Valkama kertoo häntä kiehtoneista muinaiseen Hämeeseen sijoittuvista luontokohteista.

Johanna Valkama (s. 1982) on kotoisin Tampereelta. Vapaa-ajallaan hän harrastaa luonnossa liikkumista, vaeltamista ja retkeilee lastensa, suomenpystykorvansa Tulenliekin ja lämminverihevostensa kanssa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.