Itä-Hämeen opiston kuppikivet, Hartola

Päijät-Hämeen maakunnan pohjoisosassa, Lahden ja Jyväskylän välissä sijaitseva Hartola julistautui vuonna 1987 kunnanvaltuuston päätöksellä leikkimielisesti Suomen ainoaksi kuningaskunnaksi. Ruotsin kuningas Kustaa III oli nimennyt pitäjän kruununprinssi Kustaa Aadolfin mukaan ja tehnyt siitä itsenäisen kirkkoherrakunnan 31. elokuuta 1784. Kunnan historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmas, sillä alueella on asuttu yhtäjaksoisesti ainakin rautakaudelta, noin 800-luvulta alkaen.

Rautakautisesta asutuksesta kertovat myös kunnan alueelta löydetyt 36 kuppikiveä, mikä on maanlaajuisestikin poikkeuksellisen suuri määrä. Kuppikivet ovat Muinaismuistolain suojaamia muinaisjäännöksiä, joita kutsutaan niiden käyttötarkoituksen mukaisesti myös uhrikiviksi. Lähes kananmunan kokoiset, sileän pyöreäpohjaiset kupit on tehty poraamalla ja niihin on uhrattu esimerkiksi uutisviljaa, hunajaa, kolikoita ja viinaa niin suvun vainajille kuin haltijoillekin riistaonnen tai sadon varmistamiseksi. On arveltu, että yksittäinen kuppi edustaisi yhtä sukua tai taloa. On myös uskottu, että kuppeihin jäävällä sadevedellä on parantava vaikutus.

Hartola tunnetaan kartano- ja kirjailijapitäjänä. Echon 1700-luvulta peräisin olevassa kartanossa on vuodesta 1908 asti toiminut Itä-Hämeen opisto. Kartanon vanhan navetan paikan on ottanut nykyinen Linna-hotelli. Matkaa Hartolan kirkolle on vain puolitoista kilometriä. Keskustan alueelta löytyy useampikin uhrikivi, mutta Echon kartanon kivet ovat helpoimmin löydettävissä. Keskustasta päin nykyiselle Itä-Hämeen opistolle päin käännyttäessä oikealle jäävät Hartolan vanhan kirkon mielenkiintoiset rauniot, joiden kiviaita on edelleen pystyssä:

IMG_7788

Vanhan kartanon alueella sijaitsee kaksi kuppikiveä, joista tunnetumpi on merkitty Muinaisjäännösrekisteriin nimellä Eko, sillä se sijaitsee kartanon päärakennuksesta noin 130 metriä etelään, Tainionvirran Ekonkoskelle johtavan polun varrella.

Nykyisin uhrikiven läheltä kulkee tammikuussa avattu Ekonkosken luontopolku, jolta on viitoitus kivelle.

Jpeg

Jpeg

Kivi on mitoiltaan noin 3 x 5 x 1,5 metriä ja sen laella on 11 suurehkoa kuoppaa, joista kahdeksan on kiven etelä- ja kolme pohjoispäässä. Kiven keskellä on pieni halkeama, jota on myös voitu käyttää uhraamistarkoitukseen.

Uhrikiveä ei voi olla huomaamatta, sillä polku erkanee suoraan sen luokse. Lähimaastosta on arkeologisissa tutkimuksissa löydetty rautaveitsi sekä mahdollisesti tulessa ollut kivikirves.

Jpeg

Jpeg

Ekon kuppikivi nähtynä etelästä päin:

Jpeg

Lähellä sijaitsee toinenkin vastaava kohde. Itä-Hämeen kansanopiston kuppikivenä tunnettu uhripaikka sijaitsee kartanon päärakennuksesta noin 125 metriä itäkoilliseen, aivan tien vieressä kuusiaidan alla. Kyseessä on oikeastaan kallio, jonka mitat ovat 3 x 3 x 1,5 metriä. Kallion laella on ainakin 20 muutaman senttimetrin syvyistä kuppia. Näitä kahta kuppikiveä käytettiin tiettävästi ainakin 1650-luvulle saakka.

Kuppikivet ovat vain yksi esimerkki Suomen kansan vanhoista pyhistä uhripaikoista, joita on kutsuttu hiisiksi. Muita sellaisia ovat mm. pyhät lehdot, monet uhripuut, mäet ja lähteet. Näissä luonnon muovaamissa paikoissa on uskottu olevan erityistä voimaa ja ne ovat edustaneet myös yhteyttä toiseen todellisuuteen, vainajien tai haltija- ja jumalolentojen maailmaan. Niillä uhraamalla on varmistettu maailmassa rajallisen onnen säilyminen sekä suvun vainajien ja luonnonhenkien suopeus. Näin pyrittiin onnelliseen ja tasapainoiseen elämään.

Jpeg

Nykyisin harva enää tuntee vanhoja hiisiä ja suomalaista kansanperinnettä. Siksi hiisien suojelu ja tunnetuksi tekeminen on entistäkin tärkeämpää. Kiinnostus omia juuriamme kohtaan on kuitenkin viime aikoina ilahduttavasti ollut kasvussa. Kotoperäistä kansanuskoista perinnettä jatkava ja edistävä Taivaannaula ry aloitti viime keväänä tänään (28.03.) juhlistettavan Hiisien päivän vieton. Tänään kannattaa siis ottaa selvää oman kotipaikkakunnan hiisistä ja käydä retkellä katsomassa ja kunnioittamassa niitä!

Taivaannaula ry:n julkaiseman tiedotteen Hiisien päivästä voit lukea täältä.

Hyvää suomalaisten hiisien päivää!

Ekon kuppikivi kartalla

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6826668 E 448911

Kuvat ja teksti: Mikko Solja

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.