Leivonmäen kansallispuiston pohjoisimmassa osassa, Rutalahdella, voi kävellä joki- ja koskimaisemissa. Koskikaran kierros on noin kolmen ja puolen kilometrin kävelyreitti, joka kulkee Rutajoen laitaa suuren osan matkasta. Jokimaisema on välillä rauhaisaa, välillä kuljetaan kuohuvien koskien vieressä – tai ylitetään niitä siltoja pitkin.
Saksalainen tähtitieteilijä Struve halusi selvittää maapallon muotoa ja rakennutti kolmiomittausketjun Mustaltamereltä aina Jäämerelle asti. Yksi Unescon suojelema kolmiomittauspiste on Jyväskylän Oravivuorella. Paikalla on nykyisin muistona kolmiomittaus- ja näkötorni. Oravivuoren polku kipuaa korkealle mäelle, tornin juurelle – ja jatkuu komealle paikalle Päijänteen rantaan.
Tampinkierros on kolmisen kilometriä pitkä luontopolku Petäjävedellä. Luontopolku kiertää Teerijärvensuon, osin pitkospuita ja osin suon reunametsissä kulkevia polkuja pitkin. Puolessavälissä polkua piipahdetaan Teerijärven rannalla, paikalta löytyy myös taukopaikka laavuineen.
Isojärven kansallispuistossa on nykyisin mukava määrä rengasreittejä. Savottapolku on Heretyn metsätyökämpältä lähtevä reilun kymmenen kilometrin kierros, jonka varrella on komeita vanhoja metsiä ja pieniä suopainanteita. Reitillä on useampikin mukava taukopaikka – ja reitti on mukava lopettaa Heretyn kämpässä kahvin ja tuoreen pullan äärellä!
Fatisaari on kallioinen metsäsaareke eteläpohjalaisen Hangasnevan keskellä. Fatisaarelle on rakennettu laavu kallion päälle ja sinne voi tallustella suon poikki yli kilometrin mittaista pitkospuureittiä. Virallinen polun aloitus on kolmen ja puolen kilometrin päässä Tuuralan metsästysmajalla, josta suolle pääsee metsäteitä ja -polkuja pitkin.
Yliluoman kylä (entisessä Ylihärmän kunnassa, joka kuuluu nyt Kauhavan kaupunkiin) on tunnettu puukkojunkkari Antti Rannanjärven kuolinpaikkana. Tärkeät paikat on merkitty kylteillä teiden varsiin ja niihin voi tutustua matkalla Ketunlenkin, noin kolmen ja puolen kilometrin kävelyreitin lähtöpaikalle. Ketunlenkin varrella on vielä nähtävyys samassa hengessä, akantappokallio.
Jääkauden loppuvaiheen sulamisjoet ovat luoneet hiekkaisen Haaruskankaan, jossa on asuttu jo kivikaudella. Haaruksen retkeilyreitistön varrella onkin nähtävissä kivikautisen asumisen jälkiä pyyntikuoppineen, mutta myös tuoreempia kuoppia eli tervanpolttoon tarvittuja tervahautoja. Maisemassa on vielä isompiakin kuoppia – ne ovat peruja 1900-luvun hiekanotosta ja ajan saatossa muuttuneet pieniksi lammiksi.
Lappajärvi on syntynyt yli 70 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin tekemään kraateriin. Pyhävuori-Lakeaharjun patikkareitti kulkee kraaterijärven reunavallilla, joka nousee jopa 100 metrin korkeuteen järven pinnasta. On sanomattakin selvää, että reitin kohokohtia ovat Lappajärven dramaattiset maisemat.
Levaneva on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan suurin soidensuojelualue, varsinainen suolakeus. Suohon voi tutustua noin 50 kilometrin mittaisella Kurjen Kierroksella, mutta helpompi tapa on noin viiden kilometrin mittainen Särkisen polku suon kaakkoisosassa. Reitin puolivälissä on mukava taukopaikka, Särkisen autiotupa.
Kyrkösjärvi on tekojärvi aivan Seinäjoen keskustan tuntumassa. Se on luotu 1980-luvun alussa helpottamaan Kyrönjoen tulvia. Kyrkösjärven tuntumassa kulkee noin kuuden kilometrin luontopolku, jonka varrella on niin näkötorni kuin komea järvilaavukin.