Vaikka suomalainen luonto on kaunista kaikkialla, niin täytyy todeta, että sen muovanneet voimat ovat pistelleet parastaan Etelä-Konneveden maisemissa. Polveileva ja portaittainen aava järvimaisema kohtaa ylväät vihreät metsät ja jylhän jyhkeät kalliomuodot. Kirkkaissa vesissä ja seudun lukuisissa koskissa uivat Rautalamminreitin uhanalaiset taimenet. Maisema on yhtä aikaa karu ja kaunis, kotoisa kuitenkin ihmiselle oman arvonsa näyttävä: ”Olet […]
Etelä-Suomen lauhasta sydäntalvesta verkalleen heräilevä Torronsuo on upea erämaa-alue Hämeen järviylängöllä, Forssan kainalossa, Tammelassa. Erinomainen päiväkohde aavoja maisemia rakastaville retkeilijöille. Täällä mieli ja sielu lepäävät, ja korvaani kuiskuttaa puuskittainen lännenpuoleinen tuuli. Sillä on paljon kerrottavanaan: kesä on tulossa. Vuonna 1990 perustetun soisen kansallispuiston reitit alkavat Kiljamon pysäköintialueelta (Somerontie 734). Helppokulkuinen Kiljamon kierros (1,5 km) käy […]
Olipa taas kerran käsillä työpaikan virkistyspäivä (syyskuun lopulla 2008), kun puuhamiehet olivat kerrankin keksineet oivallisen käyntikohteen: Tiilikkajärven kansallispuiston Pohjois-Savon ja Kainuun rajaseudulla. Mikäs olisikaan sen virkistävämpää kuin reippailla kymmenen kilometriä erämaisessa maastossa ja nauttia päälle kenttälounas. Kun tilausbussi sitten kurvasi sumuisena retkipäivän aamuna Rautavaaran – Sotkamon maantieltä itään kohti Tiilikkajärven luoteispohjukkaa, oli auto täynnä tuulipukuväkeä. […]
Tästä se taas lähtee. Kevään ensimmäinen yön yli kestävä reissu on edessä. Kansallispuistoja on jo tullut kierrettyä lukuisia, mutta tämä on minulle aivan uusi puisto ja uusi reitti. Kohteena tällä kertaa on Kurjenrahkan kansallispuisto. Kulunut talvi on taittunut kevääksi ja vähäiset lumet ovat jo sulaneet pois. Tälläinen talvi on hyvin hankala kansallispuiston huollon kannalta, ja […]
Kyllä, nyt se kevät tuntuu todelta. Ilmassa tuoksuu märkä ja sulava maa. Siihen sekoittuu häivähdys savua palavasta nuotiosta. Aurinko lämmittää mukavasti, muuttolinnut ovat palaamassa Pohjolaan. Puurijärvi on niille tärkeä pesimis- ja levähdyspaikka. Päämme yli saapuu jatkuvasti joutsenia pareittain etelästä liittyäkseen muiden seuraan. Lintujen iloiset huudot ja äänet ovat toisinaan korvia huumaavia. Myös yleensä kovin rauhalliset […]
Makkara vinkuu tikun päässä, kuin armoa huutaen. Nuotio räiskyy, mielessä pyörivät päivän kokemukset. Muistatko miltä syksy tuoksuu? Se koittaa pian taas, onhan jo elokuu. On aivan hiljaista. Olen ilmeisesti aivan yksin koko kansallispuistossa. Vaikka kesälomakausi on vielä käynnissä, olen kahden päivän aikana tavannut vain yhden ihmisen. Olen saanut juuri sitä mitä lähdin hakemaan, hiljaisuutta ja […]
Lumikenkäily on runsaslumisten talvien riemua. Voi sitä tunnetta, kun saa lähteä painelemaan paksulla hangella minne mielii, tarvitsematta valmiita latuja! Kun saavun Kolin kansallismaisemiin, tekee ensin mieli pistää silmät kiinni, sillä pelkään ettei täälläkään ole tarpeeksi lunta maassa. Ilo on siksi suuri, kun yhä maisemasta paljastuu yhä ylemmäs noustessa tykkylumen peittämiä puita. Talvi on yhä täällä! […]
No nyt on käsillä sellainen retkipaikka, jonka kuvaamiseen eivät oikein sanat ja kuvat tahdo riittää, mutta koetetaanpas sentään. Olen käynyt tässä vanhassa metsässä kahdenkymmenen vuoden kuluessa yhteensä seitsemän kertaa, ja pois lähtemistä on joka kerta tehnyt mieli viivyttää. Tällaista ikimetsän tunnelmaa en ole kerta kaikkiaan tavoittanut missään muualla. Kävin ensimmäisen kerran Pyhä-Häkin kansallispuistossa alkusyksyllä 1993. […]
Sisä-Savon luonnonystävien yhdistys teki elokuun puolivälissä 2012 retken Pohjois-Savosta Keski-Suomeen entiseen Leivonmäen kuntaan, ja meikäläinenkin oli mukana joukon jatkona. Kohteena oli vajaat kymmenen vuotta aikaisemmin vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto, ja aikomuksena oli luontoon tutustumisen ohella vähän kuulostella, mitä kaikkea puiston perustaminen on vaatinut ja mitä se on tuonut tullessaan. Yhdistyksen reviirille Etelä-Konnevedelle hahmotellun kansallispuiston […]
Kesäkuun alussa muutin töiden perässä Inariin. Jo silloin olin tietoinen, kuinka paljon nähtävää lähimaastoista löytyy, mutta edelleen se jaksaa yllättää. Joka kerta kun ajan Inarista kotipaikkakunnalle Pelloon ajan Sallivaaran opastekylttien ohi. Joka kerta ohi mennessäni olen huokaillut, että milloinkahan sitä löytäisi aikaa käydä katsomassa vanhaa poroerotuspaikkaa. Viime viikonloppuna aikaa viimein oli. Polku Sallivaaran aidalle lähtee […]