Tag Archive for: Jonna Saari

Sahajärven kierroksen parhaat palat, Teijon kansallispuisto

Lähes 9 kilometriä pitkä Sahajärven kierros oli minulle vielä täysi arvoitus. Sahajärven laineet toki olivat tutut, onhan Totin luontopoluksi kutsuttu pikku polkukierros yksi lempipoluistani koko maailmassa. Itse kutsun sitä Sahajärven Paratiisipoluksi, Toti-nimitys ei tee polun kauneudelle minkäänlaista oikeutta. Viettäessäni vappuna aikaa Salossa, halusin käydä tutustumassa Sahajärven kierrokseen. Mukaani sain ilokseni kunnon seurueen, ja aurinko porotti […]

Hirviäkuru hankikantokevään valossa, Pittiövaara, Sodankylä

Maastokartta oli häpeilemättömästi vihjaillut, että Sodankylän länsipuolella maata halkova Hirviäkuru olisi hieno paikka. Olin suunnitellut retkeä kurulle jo kuukausia, odottaen vain sitä täydellistä hetkeä: aurinkoista hankikantokevään päivää. Pitkällisestä suunnittelusta huolimatta lähtö kurulle tuli sittenkin yllättäen. Arki-iltana suljin tietokoneen kuuden maissa, pakkasin repun ja lumikengät matkaan ja ajoin kurua lähinnä olevaan tiehaaraan, johon auton sai jätettyä […]

Luosto ja lumikengät – niistä on täydellinen talvipäivä tehty

Maaliskuinen Lapin aurinko lämmitti tuulilasin läpi hemaisevasti. Onneksi, sillä volkkari puhalsi itsepintaisesti sisään pelkkää kylmää ilmaa. Kurkien kohdalta käännyimme itään. Risteyksessä seisovat kurjet ovat tärkeä maamerkki monelle Lapin-kävijälle. Monelle ne viestivät, että pitkä matka alkaa olla takana: tervetuloa Lappiin. Meillä Essin kanssa tosin takana oli vain lyhyt ajo, mutta noista jättiläiskurjista on elämäni aikana ehtinyt […]

Sarvikurun hiljaiset metsät, Sodankylä

Nousin autosta ja otin muutaman koeaskeleen hangelle. Yksi, kaksi, joo, hyvin kantaa! Huikkasin miehelle heipat ja hän jatkoi matkaansa Pyssykylän keskustaan. Asettelin repun selkään ja kohotin katseen taivaalle – täydellistä. Taivas oli kuulaan sininen, vain ohuiden pilvien koristelema. Olin herännyt aamulla niin aikaisin, etten enää tiennyt, oliko oikeastaan aamu- vai iltapäivä. Minulla ei ole talossa kelloa. […]

Hiljaisella portilla ei kuiskaa edes kiveliö – Porttikoski, Sodankylä

Puuterilumi luistaa askeleen alla. Joku on tästä jollain koneella mennyt männä päivinä, ura erottuu vielä ilmavassa hangessa. Uusi lumisade peittelee hangen haavoja parhaansa mukaan. Asettelen askeleeni uralle ja taivallan sitä myöden halki mäntymetsän. Taivas on yhtä valkoinen kuin hanki, ei pilkistä vanha sininen mistään. Päivän pituus on puolitoista tuntia, mutta aurinkoa en viikkoihin ole nähnyt. Harvoin […]

Saari joka vei sydämeni: Jurmo

Minulla ei ole tapana kaivata enää mihinkään. Löydettyäni tieni Lapin syrjäkylille, on kaikenlainen kaukokaipuu lakannut kalvamasta. Mutta yksi paikka on, jota en unohda koskaan. Paikka, jonka muistot palautuvat mieleeni silmänräpäyksessä, kuin olisin kokenut ne eilen. Paikka, jossa ensimmäisen kerran sain aikuisiällä maistiaisia siitä, miltä tuntuu, kun kaikki on täydellisen hyvin, kun murheita ei ole. Se […]

Pyöreäpäisen jättiläisen otsalla: Himmelriiki eli Taivaskero, Muonio

Kun ajoin autolla sen läheltä ensimmäisen kerran, haukoin henkeä ja hymy oli naamaa leveämpi. Luikertelevan tien seuraaminen oli vaikeaa, kun katse oli kohotettava ylös taivaisiin. Voi vitsit mikä kaunis jättiläinen! Lukemattomia kertoja olin myöhemmin tuijottanut sitä silmästä silmään. No, jos tunturia nyt voi silmiin tuijottaa. Ja kyllä voi. Tunsin myös sen tuijotuksen. Himmelriiki, eli Taivaskero, […]

Enää puoli vuotta avajaisiin – näin legendaarinen Hossa muuntuu kansallispuistoksi

Vuosi sitten kainuulaisessa Hossan pitäjässä jännitettiin. Itärajan pieni kylä, jossa asuu vain kourallinen ihmisiä, oli ehdolla oman kansallispuiston saajaksi. Eikä minkä tahansa kansallispuiston, vaan 100-vuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi perustettavan kansallispuiston. Tammikuussa 2016 se sitten varmistui. Kaukainen kainuulainen Hossa veti pidemmän korren kuin toisena ehdokkaana ollut Porkkala Kirkkonummella. Uutinen kiiri yli koko maan rivakkaan kuin kulovalkea. Hossasta tulee […]

Torkonluikean tulipaikka, Hossa

Yksi helposti saavutettava, mutta silti vaikuttavan rauhaisa paikka Hossan kauniin luonnon sylissä on Torkonluikean tulipaikka. Torkonluikea oli ohjelmassamme vielä viimeisenä, ennen kuin jätimme iki-ihanan Hossan tältä erää taaksemme elokuun puolivälissä. Köröttelimme jo tutuksi tullutta tietä ja jätimme auton parkkiin hiekkatien päähän. Kävelimme mieheni ja koiramme kanssa hetken aikaa Hakoharjun metsiä halkovaa polkua, ja laskeuduttuamme jyrkkää […]

Syrjäinen salaisuus keskellä Lappia: Unarinköngäs, Rovaniemi

Pilven läpi hohtavan valkoisen auringon siluetti oli terävä. Taivaan liikkeistä eläen oli maisema välillä purppura, välillä sininen, välillä keltainen. Unarintiellä oli mutkia ja mäkiä, ja niiden laitamilla valtavasti poroja siellä täällä. Porojen turvista tuprusi höyryä, kun eläimet viettivät sunnuntaipäivää pakkasessa seisoskellen ja makoillen. Olimme menossa selvittämään eräänlaista mysteeriä. Hankittuani Lapin kartan pari vuotta sitten ja tutkiskeltuani […]