Joskus pari vuotta takaperin asetin itselleni muutaman tavoitteen, kun aloitin Willimiehen jäljillä -blogin. Tavoitteet olivat tietenkin melkoisen haasteelliset, kuten tienata bloggaamisella rahaa, saada oma pärstä pari kertaa paikalliseen aviisiin, saada kohtuullinen määrä lukijoita jne… No tiesin jo etukäteen, että tuskin onnistuvat, mutta tavoitteita ne olivat silti. Raha on toki kiertänyt tekijät kaukaa, mutta pari kertaa […]
Ahvenanmaan halki ovat kautta aikain kulkeneet idän tärkeät merireitit, joista voisi mainita esimerkiksi viikinkien idäntien ja maailman vaarallisimman vanhan postitien Ruotsista Suomeen. Tärkeät reitin ovatkin synnyttäneet Ahvenanmaan rannikolle merenkulkijoille tärkeitä levahdyspaikkoja. Lemböten keskiaikainen satama on eräs sellainen. Sen varhaisimmat merkinnät ulottuvat 1200-luvun jälkipuoliskolle, mutta sen historia voitaisiin kirjoittaa jopa rautakauden lopulle 1100-luvulle, jolloin viikinkien tiedettiin […]
Viime vuoden elokuun alku ei ollut parasta retkeilyilmaa pitkään jatkuneiden sateiden takia, mutta ennen koulujen alkamista olimme kuitenkin päättäneet tehdä vielä yhden pidemmän retken Kanta-Hämeen maisemiin. Uumoilevasta sateesta piittaamatta huristelimme jo ennen kukonlaulua Turusta kohti Hämeenlinnaa, jota kohti saavuttaessa sumu ja tihkusade tuntuivat vain pahenevan. Retkemme ensimmäiseksi kohteeksi olimme valinneet Tenholan muinaislinnan Hattulassa, joka onkin […]
Järvien, lampien ja soiden täplittämä Kaldoaivin erämaa Suomen pohjoisimmassa osassa kätkee sisäänsä monta mieltä kiehtovaa tarinaa ja kohdetta. Esittelen tässä niistä kenties erikoisimmat, joihin kävin tutustumassa syksyllä 2013. Eräänlaisia osin maahan kaivettuja asumuksia on käytetty Pohjolassa jo tuhansia vuosia sitten. Ne ovat alunperin olleet hyvin yksinkertaisia puurunkoisia turve-, savi- tai maapeitteisiä pieniä yöpymistiloja, joita muun […]
Luhangan Tammijärvellä sijaitseva Peltolan mäkitupalaismuseo on elävää suomalaista sosiaalihistoriaa. Rakennukset, interiöörit ja esineistö kertovat konkreettisesti siitä köyhästä ja kovasta elämästä, jota mäkitupalaiset viettivät 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Rakennuksia Peltolan kyläksi kutsutussa paikassa on 19, joista kolme on asuinrakennuksia. Niiden lisäksi on ulkorakennuksia: aittoja, navetta, talli, savusauna ja latoja. Kylän vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Ne kuuluivat alun […]
Hiihtokauden alkamista odotellessa luodaan katsaus esi-isiemme hiihtoharrastukseen heidän jättämiensä merkkien kautta. Kivikauden liikuntavälineitä olivat kesällä vene ja talvella sukset ja reki. Venekuvia Suomen kalliomaalauksissa on runsaasti, mutta hiihtämistä kuvaa vain yksi maalaus. Se on Laukaan Saraakalliolta ja jossain määrin tulkinnanvarainen heikon näkymisensä takia. Suksi on kuitenkin kivikaudelta lähtien ollut tärkeä väline lumisessa maastossa liikuttaessa, erityisesti […]
Jalkalan Lapiksi kutsutaan seutua Suonenjoen Luukkolan kylän koillispuolella. Siellä on koko joukko omaa nimeä kantavia kiviä. On muunmuassa karhukivi, hirvikivi, kettukivi, ilveskivi, kirkkokivi, ahmakivi ja susikivi. Osa näistä nimistä löytyy nykyisistä kartoistakin. Joskus nuo kivet ovat olleet seutua alunperin asuttaneiden saamelaisten seitoja. Pyhiä paikkoja, joissa asuavia henkiä on kiitetty ja joilta on myös pyydetty onnea […]
Montellin maja tunturissa Vuontisjärven yläpuolella Vuontis- ja Keräskeron muodostamassa tunturihangassa on Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa retkeileville tuttu levähdyspaikka. Olen kavunnut sinne neljästä eri suunnasta, Vuontisjärveltä, Nammalakurusta, Hannukurusta ja Keräsjärveltä. Vuontisjärveltä on lyhyin matka, 3 kilometriä, mutta nousu on paikoin jyrkkä ja työläs niin kesä- kuin talviaikaan. Lasku vaatii varsinkin liukkailla keleillä varovaisuutta ja voi olla suorastaan hengenvaarallinen. […]
Salakirjat teki kulttuuriteon ja otti tuoreen painoksen Hjalmar Appelgrenin 1891 julkaisemasta teoksesta Suomen muinaislinnat. (Kirjan voi tilata tästä) Suomi on totuttu perinteisesti ajattelemaan syrjäseutuna, jonne linnat rakennettiin vasta keskiajalla Ruotsalaisten toimesta. Samoin linnojen määrää on pidetty vaatimattomana. Kuitenkin, jos asiaa alkaa tutkimaan, käy ensin ilmi, että varsinaisia linnojakin on ollut selvästi enemmän kuin mitä arkikäsitys […]
Yksi Pohjois-Lapin vanhimmista rakennuksista löytyy Inarin kunnasta ja se on Pielpajärven erämaakirkko. Pielpajärvi on pari kilometriä Inarin nykyisestä kylästä koilliseen, mutta vielä 1700- ja 1800-luvulla se oli inarilaisten keskupaikka, jonne kokoonnuttiin markkinoille, mutta samalla kuulemaan kiertäviä saarnaajia sekä hoitamaan kirkollisia toimituksia. Nykyinen punertava puukirkko on jo toinen, joka seisoo samalla paikalla. Vuonna 1646 rakennettu kirkko […]